{"id":1000,"date":"2017-03-06T20:56:36","date_gmt":"2017-03-06T18:56:36","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=1000"},"modified":"2017-03-07T09:40:33","modified_gmt":"2017-03-07T07:40:33","slug":"bengt-kostenius-meankielen-paiva-seminaary","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2017\/03\/06\/bengt-kostenius-meankielen-paiva-seminaary\/","title":{"rendered":"Bengt Kostenius, Me\u00e4nkielen p\u00e4iv\u00e4 – seminaari ja osotelma"},"content":{"rendered":"

\"Me\u00e4nkielen<\/a><\/p>\n

Kuva: Bj\u00f6rn Karlsson<\/p>\n

Me\u00e4nkielen P\u00e4iv\u00e4 Pajalan kirkkotalola 27 helmikuuta 2017<\/strong><\/p>\n

Kokkous alotethiin kappalheela \u201dJuuret\u201d, jonka oon Yaiya Siekas komppuneeranu ja jossa h\u00e4\u00e4n osalistuu Bengt Kosteniuksen ja Orlando Siekaksen kansa.<\/p>\n

Ohjelman muteraatori oli Marita Mattson Barsk.<\/p>\n

Bengt Pohjanen alotti seminarian ja huomautti ette Me\u00e4nmaanf\u00f6reningin johtokunta oon p\u00e4\u00e4tt\u00e4ny ette 27 helmikuuta oon Me\u00e4nkielen p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Kirkolisia teksti\u00e4 me\u00e4nkielel\u00e4<\/strong><\/p>\n

Ritvaelsa Sepp\u00e4l\u00e4 ilmotti ette yli sata virtt\u00e4 oon jo k\u00e4\u00e4netty me\u00e4nkiehleen, niinko kirkkok\u00e4sikirja, jota pappi seuraa jumalan palveluksissa, tavaliset kirkonmenot, hautaj\u00e4iset, vihkij\u00e4iset, ehtoolisella k\u00e4ymiset ja konfirma\u0161uunit. N\u00e4iss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4, joita Ritvaelsa oon johtanu, oon ollu Bengt Pohjanen, Olle Mukka, Linnea Nylund, Bertil Isaksson ja Bengt Kostenius.<\/p>\n

Ramatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen me\u00e4nkielele her\u00e4tethiin kysym\u00e4ll\u00e4 Luulajan hiippakunnalta ja Ruottin kirkolta. Luulajan hiippakunnan hallitus p\u00e4\u00e4tti joulukuussa 2015 tehj\u00e4 testin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 me\u00e4nkielele. Pohjasen P\u00e4nktti oon jo k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt evankeeljumit, jokka oon kootu kirhjaan \u201dEvankeeljumit me\u00e4nkielel\u00e4, Tulkaa tekki f\u00f6lhjyyn, 2000. Ty\u00f6ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tti ette niit\u00e4 teksti\u00e4 ei tarttee muuta ko vain k\u00e4y\u00e4 l\u00e4pi. Siin\u00e4 tarkastuksessa oli katottava ette se seuraa nykyst\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4, ko P\u00e4nktti oon osittain kirjottannu n\u00e4it\u00e4 jo monia vuosia sitten. Viel\u00e4 se pitt\u00e4\u00e4 seurata teksti\u00e4, joka oon ruottin raamatussa Bibel 2000. Lukioitaki oon. Thyra Lindstr\u00f6m oon koonu ryhm\u00e4n Uppsalassa, joka tarkastaa teksti\u00e4.<\/p>\n

Nyt oon Ruottin Kirkko ja Raamattuseura t\u00e4lle ty\u00f6le tukena.<\/p>\n

Sari Oja kerto ette het Mataringin kouluissa ova k\u00e4\u00e4nt\u00e4nheet \u201dBibel\u00e4ventyr\u201d me\u00e4nkiehleen nimel\u00e4 \u201dJ\u00e4nn\u00e4 raamattureisu\u201d. N\u00e4m\u00e4t ovva hyvi\u00e4 esimerkki\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 lapsissa innostusta me\u00e4nkielele, ko het hoksaava ette: \u201dMie h\u00e4\u00e4n k\u00e4sit\u00e4nki mist\u00e4 oon kysymys. Mie ossaan me\u00e4nkielt\u00e4.\u201d<\/p>\n

Stefan Arto ilmotti ette h\u00e4\u00e4n oon valmistamassa kirja me\u00e4nkielest\u00e4, sen taustasta ja tasosta kirkossa ja yhteyskunnassa. Voipi tullu ulos t\u00e4n\u00e4vuona.<\/p>\n

Me\u00e4nkieli kirjakielen\u00e4<\/strong><\/p>\n

Ritvaelsa pani kysymyksen: Miksis oon t\u00e4rke\u00e4 ette met kehit\u00e4mm\u00e4 kirjakielen ja miksis oon t\u00e4rke\u00e4 ette met k\u00e4yt\u00e4m\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4 kirkoissa?<\/p>\n

Kaikin olit sammaa mielt\u00e4 ette kirjakieli oon villin t\u00e4rke\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4. Bengt Pohjanen sano ette lingvistit meinaava ette kielen hengess\u00e4 pysyminen, sen revitaliseeraus ja sen kehitys vaati:<\/p>\n

    \n
  1. Kirjakielen<\/li>\n
  2. Kramatiikin<\/li>\n
  3. Sanakirjoja<\/li>\n
  4. Kielihoultoa\/hoitoa<\/li>\n<\/ol>\n

    Ko kieli kuole kuole kansa ja kansan hauatut esivanheemat kuoleva viel\u00e4 kerran. Raili Ilola huomautti ette kansan koko kulttuuri kuole sen matkassa.<\/p>\n

    Elina Kangas paino p\u00e4\u00e4le ette oon hyv\u00e4 ette enin osa oon sit\u00e4 mielt\u00e4 ette kirjakieli pitt\u00e4\u00e4 olla (kaikki t\u00e4ss\u00e4), mutta viel\u00e4 oon parempi ko asiasta keskustelhaan. Ritvaelsa Sepp\u00e4l\u00e4 tykk\u00e4si ette t\u00e4m\u00e4 oon joskus herkk\u00e4 asia. Vaikka keskustelun voittaa, niin voipi kaverin h\u00e4vitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    P\u00e4nktti Pohjanen puhu kielist\u00e4 jokka ovva uhattunu. Kieli\u00e4 oon mailmassa nuin 5000, mutta kieli\u00e4 kuolee koko ajan siin\u00e4 merkityksess\u00e4 ette niit\u00e4 ei enn\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 kirjotuksessa eli puhheessa. Miksis kielet kuoleva? Lingvisti Stephen Wurm puhhuu kieliekolookista. Kasvi menett\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvoiman ja kuole pois jos se joutuu semmosheen ymp\u00e4rysth\u00e4\u00e4n miss\u00e4 toinen kasvi tullee ja vallittee, ja ottaa yli kokohnaan. N\u00e4in k\u00e4ypi kielelekki ko uusi valtakieli tullee sen ymp\u00e4risth\u00f6\u00f6n. Niin oon k\u00e4yny meil\u00e4ki. Me\u00e4nkielt\u00e4 oon alettu pith\u00e4\u00e4n huonompanna kielen\u00e4. Itte puhujatki alkava halveksumhaan ommaa kielt\u00e4. Ruottalaiset oon \u201dhullunfiini\u00e4 ihmisi\u00e4\u201d ja \u201dp\u00e4trefolkkia\u201d ja \u201domav\u00e4ki\u201d puhhuu kielt\u00e4 jolla ei ole arvoa. Ko alka puhuhmaan valtakielt\u00e4 sit\u00e4 saapi etuja ekonoomisesti, polittilisesti. Se oon parerempi olla ummikko ruottalainen ko kakskielinen. T\u00e4st\u00e4 seuraa:<\/p>\n

      \n
    1. Kieli katoaa eli sen siale tullee sekakieli, joka oon villin yksinkertanen ja k\u00f6yh\u00e4.<\/li>\n
    2. Uhattu kieli saapi viel\u00e4 heijoman tilantheen ja pieth\u00e4\u00e4n viel\u00e4 v\u00e4hem\u00e4n arvokhaalta ko ennen. Sen k\u00e4ytt\u00f6 j\u00e4\u00e4pi vain oman kielen ja sen kantajien ja kulttuurin pilkaamisheen. Se kelpaa vain vitsien levitt\u00e4misheen.<\/li>\n
    3. Suurempi kieli muuttaa alkuper\u00e4sen kielen ja sit\u00e4 tiet\u00e4 kulttuurin. Salasto muttuu, syntaksi ja rakene muttuva. Me\u00e4nkieless\u00e4 levi\u00e4v\u00e4 svetisismit, me\u00e4nkieli ruottiksi (G\u00e4llaakos t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4gkorsningissa h\u00f6gerregeli) ja jossaki m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 suomalaisia piirtheit\u00e4.<\/li>\n
    4. Kieli menett\u00e4\u00e4 ominaisuuet, jokka kuuluva kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n perintheisheen kulttuuhriin. Alethaan matkhiin vallan kielt\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kantaa.<\/li>\n<\/ol>\n

      LOVE TORNEDALEN, viehraala kielel\u00e4 huomatkaa. Se meinaa sit\u00e4 ette ensin kieli alenethaan, panthaan naurun alaseksi, pieth\u00e4\u00e4n kolona ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, vanhaat arvot murskathaan. Sitten tehj\u00e4\u00e4n naamannosto, tatyerinki ja siivostus voimassa olevan iteolookin mukhaan, ja sitten saatethaan LOVE TORNEDALEN.<\/p>\n

      Mit\u00e4s saatta tehj\u00e4? Wurmin mukhaan ei valtiokhaan saata s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uhattua kielt\u00e4 niin kauon ko mainitut vaikutheet oon voimassa. Ent\u00e4s koulu? Iirlannissa oon koulun avula pietty Iirlannin kieli hengiss\u00e4 keinotekosesti. Iirlantilaisila oon voimakas kansalinen intenttiteetti mutta he\u00e4n kieli oon tullu enem\u00e4ksi ko sympooliksi he\u00e4n itenttiteetile. Se oon luujentannu nat\u0161unalismi\u00e4 mutta ei s\u00e4ilytt\u00e4nny kielt\u00e4. Itenttiteetti ei ole enn\u00e4\u00e4 yhteinen kieli mutta Blut und Boden-iteolookissa: veri ja maa, veri ja talo. Villin vaaralista nat\u0161unalismi.<\/p>\n

      Polittilinen alistaminen oon vallale hyvin t\u00e4rke\u00e4. Valta ja politiikka halvaava siijaa me\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Jos ei muuten niin v\u00e4kisten. Polittista valtaa h\u00e4\u00e4tyy koko ajan ky\u00f6r\u00e4t\u00e4 kallosta kartanolle. N\u00e4m\u00e4t sanat sanottuna Wurmin tutkimuksen perustella.<\/p>\n

      Pohjanen repeteerasi ette lingvistit oon huolestunheet kielten katomasisesta ja miksi kielen elossapit\u00e4minen oon t\u00e4rke\u00e4te\u00e4. Jokanen kieli peilaa aivan omma mailmankuvvaa ja kulttuurikokonaisuutta. Ko kieli kuolee kuolee kansa ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 korvaamaton aatosmailma ja mailmankuva. Sill\u00e4 hetkel\u00e4 ko me\u00e4nkieli Tornionlaaksosta oon poijessa, sit\u00e4 ei koskhaan saa takasi. Se oon mennytt\u00e4 kalua ikikunp\u00e4iv\u00e4ksi. Tornionlaakson kultturi on poijessa. Piiain oon rieskaresepti\u00e4 ja kunka sauna l\u00e4mmiteth\u00e4\u00e4n, mutta kieli, kultturi ja arvomailma, tuhanvuottiset arvot oon kaikki poijessa, eik\u00e4 niit\u00e4 koskhaan saa takasi.<\/p>\n

      Siksi oon lingvistit yht\u00e4 mielt\u00e4 ette kieli tarttee kirjakielt\u00e4, kramatiikkaa, sanakirjoja ja kielenhuoltoa.<\/p>\n

      Kirjakielt\u00e4 pitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjoissa, lehiss\u00e4, avisissa ja meiliss\u00e4 ja sms:iss\u00e4. Pohjasen kramatiikka \u201dR\u00e4tt och L\u00e4tt2 oon tullu ulos uuessa painoksessa, \u201dMe\u00e4nkielen iso sanakirja\u201d oon valmis a:sta r:h\u00e4\u00e4n saakka kolmessa osassa. Viel\u00e4 pitt\u00e4\u00e4 s:st\u00e4 \u00f6:h\u00f6\u00f6n valmistaa kahessa osassa. Toinen valtion rahoila kustantava sanakirjaa oon tulossa, mutta ei ole tietoja koska se valmistuu.<\/p>\n

      Kielenhuoltoa hoitaa Me\u00e4nmaan kieliraati ja monta asia oon pohtittu. Yks oon suhu-\u00e4\u00e4ni, jota ruottin kieless\u00e4 kirjotethaan yli kymmenell\u00e4 eri laila. Met olema sopihneet kieliraatissa ette met kirjotamma sen hattu\u00e4ss\u00e4l\u00e4 eli n\u00e4in: \u0160, \u0161. Esimerkiksi met kirjotamma \u0161\u00e4\u00e4fferi.<\/p>\n

      Kieliraati pitt\u00e4\u00e4 kokkouksen 18 aprilli\u00e4 (huhtikuusa) Hilja Bystr\u00f6mmin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Mataringiss\u00e4 ja kuuttuu muita eripuolilta, kirkonpuolta, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4puolelta, STR-T:lt\u00e4 ja teatteripuolelta ette saisima elvytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 kieliraatia. Kieliraatin ty\u00f6 oon kielenhuolto, valvoa sanakirjan kehittymist\u00e4, korjata, katto mit\u00e4 kielt\u00e4 k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n, antaa neuvoja, ei m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

      Kirjalisuuen ty\u00f6ryhm\u00e4<\/strong><\/p>\n

      Pohjanen ehotti ette perustethaan pieni ty\u00f6ryhm\u00e4, joka ottas esile miten vahvistaa me\u00e4nkielen kirjalisuuen asemaa. Miksis ei saa me\u00e4nkielen kirjalisuus olla ehokhaana pohjolais kirjalisuuen palkinthoon? \u201dMe\u00e4n kirjailiat\u201d pit\u00e4s piiain erottua Me\u00e4nmaan liitosta omaksi seuraksi, liitoksi, ja se sais sitten ehottaa me\u00e4nmaan kirjailijan palkinthoon.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n valithiin Marita Mattson Barsk, Raili Ilola ja Bengt Pohjanen. Maija Mella lupasi olla ty\u00f6ryhm\u00e4n valvoja.<\/p>\n

      P\u00e4iv\u00e4 lopethiin n\u00e4yttelyll\u00e4 \u201dTule sieki Leevi f\u00f6lhjyyn\u201d, Markuksen evankeeljumia me\u00e4nkielel\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli oiken mahtava ja koskettava n\u00e4yttely. N\u00e4yttelij\u00e4t olit Anton ja Lisa Hennix Raukola.<\/p>\n

      \"27.2.2017<\/a><\/p>\n

      Kuva: Bj\u00f6rn Karlsson<\/p>\n

       <\/p>\n

      Bengt Kostenius<\/p>\n

       <\/p>\n

       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Kuva: Bj\u00f6rn Karlsson Me\u00e4nkielen P\u00e4iv\u00e4 Pajalan kirkkotalola 27 helmikuuta 2017 Kokkous alotethiin kappalheela \u201dJuuret\u201d, jonka oon Yaiya Siekas komppuneeranu ja jossa h\u00e4\u00e4n osalistuu Bengt Kosteniuksen ja Orlando Siekaksen kansa. Ohjelman muteraatori oli Marita Mattson Barsk. Bengt Pohjanen alotti seminarian ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1000","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1000","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1000"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1000\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1003,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1000\/revisions\/1003"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1000"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1000"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1000"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}