{"id":1056,"date":"2017-04-24T13:24:30","date_gmt":"2017-04-24T10:24:30","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=1056"},"modified":"2018-05-06T12:53:13","modified_gmt":"2018-05-06T09:53:13","slug":"bengt-kostenius-bystromin-paiva-mataringissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2017\/04\/24\/bengt-kostenius-bystromin-paiva-mataringissa\/","title":{"rendered":"Bengt Kostenius, Bystr\u00f6min p\u00e4iv\u00e4 Mataringiss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Hilja Bystr\u00f6mmin P\u00e4iv\u00e4 Mataringiss\u00e4 18. maaliskuuta 2017<\/p>\n

Bengt Pohjanen alotti kokkouksen lukemalla kappalheen Hilja Bystr\u00f6mmin kirjasta Ett \u00e5r i J\u00e4rvi<\/em> (1932). T\u00e4m\u00e4 oli Hiljan ensim\u00e4inen kirja joka kuvasi Tornionlaaksoa ja sen asukhaita. Se oon ruottiksi kirjotettu, mutta kappale mit\u00e4 P\u00e4nktti luki kertoo kunka nainen mennee kunnanmiehen tyk\u00f6, astuu ovesta sis\u00e4le, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kohta kokon oven omala kurenolla, sannoo ensin tottuuen, paiskaa harmajan kuvertin kunnanmiehen p\u00f6y\u00e4le, k\u00e4skee kunnanmiehen ensi kerrala tulla itte hakheen verorahat, mennee sitten ja antaa kunnanmiehele k\u00e4en. Vaikka oli lujijaki asioita sanottu, ei sent\u00e4hen oltu vihamiehi\u00e4, muuta ko otethiin k\u00e4est\u00e4 kiini. Se peilaa hyvin me\u00e4n kulttuuria.<\/p>\n

Hilja kirjotti sitten trilokian Byn<\/em> (1940), Ungfolk<\/em> (1941), Bondfolk<\/em> (1943) ja sen j\u00e4lkhiin viel\u00e4 joitaki kirjoja ruottiksi ja yhen suomeksiki.<\/p>\n

P\u00e4nktti puhu sitten me\u00e4nkielest\u00e4.<\/p>\n

    \n
  1. Ensin metateesist\u00e4, kunka h<\/em> hypp\u00e4\u00e4 sanassa ajan olhoon. Siihen kohtahan<\/em> oon muuttunu siihen kohthaan<\/em>. Taasen v\u00e4rpin\u00e4 sanothaan ilman h:ta lopussa: Mie kohtaan h\u00e4nt\u00e4<\/em>, siis ei<\/u> mie kohthaan h\u00e4nt\u00e4<\/em>.<\/li>\n
  2. Mit\u00e4s met tehem\u00e4 suomen pehme\u00e4lle d<\/em>:le? Esimerkiksi sota<\/em>. Ko se panthaan jenitiihviin se oon suomeksi sodan<\/em>. Met otama sen kokohnaan pois. Siis soan<\/em>.<\/li>\n<\/ol>\n

    Suomen sanassa saada<\/em> eri paikoila Tornionlaaksoa sanothaan saaha, saaja, saahha<\/em> ja viel\u00e4 muitaki mallija. Met olema p\u00e4\u00e4tt\u00e4nheet ette met otama sen pois. Siis saa\u2019a<\/em>, miss\u00e4 apostrooffi merkittee ette siin\u00e4 \u00e4\u00e4ni seisahtaa kahen aa<\/em>:n per\u00e4ss\u00e4 ja sitten jatkuu sill\u00e4 kolmasella a<\/em>:la. Saaja<\/em> oon taasen sypstantiivi, siis se joka saapi.<\/p>\n

    Suomen sanhaan tehd\u00e4 <\/em>met emm\u00e4 tartte panna apostrooffia siksi ko teh\u00e4<\/em> k\u00e4ypi sanoa ilman vaikeuksia.<\/p>\n

    Mit\u00e4 suomessa sanothaan taide<\/em>, met sanoma taite<\/em>, yhtheenlaihiin ko sana taito<\/em>.<\/p>\n

      \n
    1. Sana tie\u00e4n<\/em> oon yht\u00e4 hyv\u00e4 sanoa ja kirjottaa ti\u00e4n<\/em>.<\/li>\n
    2. Viel\u00e4 metateesist\u00e4 se ette vieras<\/em> saatta olla jenitiiviss\u00e4 sek\u00e4 vierhaan<\/em> ette viehraan,<\/em> ja sauna<\/em> illatiiviss\u00e4 sek\u00e4 saunhaan<\/em> ette sauhnaan<\/em>. Se tunnuttaa kuitenki ette viehraan<\/em> ja sauhnaan <\/em>tullee (voittamhaan<\/em>) voittahmaan<\/em> ajan olhoon.<\/li>\n
    3. Me\u00e4nkieless\u00e4 oon pitk\u00e4, lyhy ja puolipitk\u00e4 vukali. Ruottin banan <\/em>oon suomeksi banaani<\/em>, mutta me\u00e4nkielel\u00e4 se oon panani. <\/em>Meile ei sovi panani <\/em>suuhuun. Ensin tuo pehme\u00e4 b<\/em> poijes. Sitten met haluaisimma sanoa pannaani, siksi ko me\u00e4nkieless\u00e4 vaatii kaks konsunanttia kahen vukalin etheen. Meil\u00e4 ei ole polliisia<\/em>, meil\u00e4 oon polisi<\/em>, vaikka suomessa se oon poliisi<\/em>. Saattaa kans s\u00e4\u00e4n\u00f6n sanoa t\u00e4ll\u00e4 laila: Sanan toinen vukali oon puolipitk\u00e4 ko sen eess\u00e4 oon vain yks konsunantti.<\/em><\/li>\n
    4. Suhu\u00e4ss\u00e4\u00e4 ei k\u00e4y kirjottaa sj<\/em> niinku esimerkiksi sanassa afisji<\/em>, siksi ko me\u00e4nkieli oon fonemaattinen, se sanothaan niinku se kirjotethaan. Met luema afis-ji<\/em>, siis ei kuulu suhu\u00e4ss\u00e4\u00e4. Mutta jos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u0161<\/em> suhu\u00e4ss\u00e4n\u00e4 se kirjotethaan afi\u0161\u0161i<\/em>. (\u0161<\/em> l\u00f6ytyy minun tanjenttip\u00f6yss\u00e4 ko kirjottaa Alt0154. Painaa Alt-nappulhaan samala ko kirjottaa 0154.). \u0160\u00e4\u00e4fferi ja \u0161eeffi oon kans esimerkit miss\u00e4 oon suhu\u00e4ss\u00e4. Tavvauksheen harjaintuu hopusti jos vain oon avomielinen.<\/li>\n
    5. Hyv\u00e4l\u00e4 hevosella<\/em> (hy-v\u00e4-l\u00e4 he-vo-sel-la) mutta hyv\u00e4l\u00e4 koirala <\/em>(koi-ra-la). Kolmasen ja nelj\u00e4sen tavun v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n tuplakonsun\u00e4ntti. Juoksevalla hevosella<\/em> (juok-se-val-la he-vo-sel-la).<\/li>\n
    6. Haluan<\/em>, halvan<\/em> ja halvaan<\/em>.<\/li>\n<\/ol>\n

      Haluan<\/em> ja halvan<\/em> oon synonyymit, mutta halvaan<\/em> merkittee ette sit\u00e4 halventaa<\/em>.<\/p>\n

        \n
      1. Jos \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 konsun\u00e4ntin kovasti, niinku philli<\/em> ko meinaa kuuttia jota ammuthaan, ja physsi<\/em> ko meina pusua poskele, niin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h<\/em>-puustavin per\u00e4ss\u00e4. Taasen piili<\/em> ja pyssy<\/em> joita ajethaan ja ookathaan \u00e4\u00e4neth\u00e4\u00e4n pehme\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nel\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

        Seuraava kokkous oon 15 hein\u00e4kuuta flakup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Mataringiss\u00e4 ja piispa Hans Stiglund pitt\u00e4\u00e4 juhlapuhheen.<\/p>\n

        Lopulta anto Anneli Junes oiken kuvavia makupaloja h\u00e4nen tulevasta kirjasta.<\/p>\n

         <\/p>\n

        Bengt Kostenius<\/p>\n

         <\/p>\n

         <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        Hilja Bystr\u00f6mmin P\u00e4iv\u00e4 Mataringiss\u00e4 18. maaliskuuta 2017 Bengt Pohjanen alotti kokkouksen lukemalla kappalheen Hilja Bystr\u00f6mmin kirjasta Ett \u00e5r i J\u00e4rvi (1932). T\u00e4m\u00e4 oli Hiljan ensim\u00e4inen kirja joka kuvasi Tornionlaaksoa ja sen asukhaita. Se oon ruottiksi kirjotettu, mutta kappale mit\u00e4 P\u00e4nktti … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1056","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1056","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1056"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1056\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1057,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1056\/revisions\/1057"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1056"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1056"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1056"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}