{"id":1094,"date":"2017-08-12T21:40:05","date_gmt":"2017-08-12T18:40:05","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=1094"},"modified":"2018-05-06T12:53:13","modified_gmt":"2018-05-06T09:53:13","slug":"bengt-pohjanen-viehraatmiehet-jatkokertomus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2017\/08\/12\/bengt-pohjanen-viehraatmiehet-jatkokertomus\/","title":{"rendered":"Bengt Pohjanen, Viehraatmiehet (jatkokertomus)"},"content":{"rendered":"

1<\/strong><\/p>\n

Vaimo katto almunakkaa ja naurahti, ette jos ei olis tiistai 3. maaliskuuta ei tarttis menn\u00e4 t\u00f6ihin. Mie sanoin, ette teh\u00e4 niinku me\u00e4n Roope ko se ei halunu kouhluun, se meni ja repasi almunakasta arkip\u00e4iv\u00e4t ja sano h\u00e4nen paskakielel\u00e4, ette \u201dtekem\u00e4 pyh\u00e4\u201d! \u00a0\u00a0 Vaimo l\u00e4hti vanhuuskoile t\u00f6ihin, k\u00e4\u00e4nty ovela ja kysy mit\u00e4 mie aijoin teh\u00e4 kuluvanna p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Mie sanoin, ette k\u00e4v\u00e4sen velipojan tyk\u00f6n\u00e4 Alasessa Kassassa.<\/p>\n

Mie l\u00e4hin marshiin Temporintiet\u00e4 pitkin Pajalan rautatieasemalle, ette mie varttia vaile kymmenen pyssil\u00e4 l\u00e4hen Kashaan.<\/p>\n

Sandstr\u00f6min talon kohala mie kohtasin Fredrikssonin ja klauvasin, ette virkansa puolestako h\u00e4\u00e4n siel\u00e4 r\u00f6nkk\u00e4\u00e4 uusia taloja. Se ei siihen vastanu ja mie hypp\u00e4sin ojan yli ja laukoin Kirkontiet\u00e4 hollitolpale ko havattin pyssin jo tulevan pohjosesta k\u00e4sin. Minun rannekello oli seisonu ko mie en ollu sit\u00e4 muistanu vett\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mie nostin k\u00e4tt\u00e4, nousin psyhiin ja tahoin ajurilta, Varvarin Kallalta, tyyroretyrin Torisheen niinku h\u00e4\u00e4ty teh\u00e4 ko ookasi Alasheen Kashaan. Varvarin Kalla sano, ette h\u00e4\u00e4n ei Pohjasilta ota maksoa ja sen lis\u00e4ksi, Kalla meinasi, ette Pohjasesta Torisen hollipaikhaan oon kolme kilometri\u00e4 ja mie olin jo ummikko-Karvapekale niin monta kertaa maksanu net ylim\u00e4\u00e4r\u00e4set kilometrit, ette mulla oli r\u00e4stiss\u00e4 ainaki kaks ilhmaista reisua valtion pyssil\u00e4 Pohjasheen. Mie kiitin Kallaa ja menin isthuun. Kaikki lantit olit mulle kotia k\u00e4sin. Rahhaa mulla ei ollu ja mie olin menossa Palon Sampulta osthaan konia.<\/p>\n

Se oli tiistaip\u00e4iv\u00e4, 3. maaliskuuta 1959. Mie muistan sen siitt\u00e4 ko vaimo sen sano ja viel\u00e4 mainitti, ette Gunborgila oli nimip\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

*<\/p>\n

Varvarin Kalla seisotti velipojan, \u00c5ken, tiehaahraan, aukasi pyssinoven, nosti valtion lippalakkia ja sano vassokuuta. Mie kiitin, astuin pyssist\u00e4 ja istuin puolisen tiimaa velipojan tyk\u00f6n\u00e4 k\u00f6\u00f6kiss\u00e4.<\/p>\n

Vilma tarjosi kahvia, mie join ja kallistin kupin ja sanoin, ette lainaan py\u00f6r\u00e4\u00e4 ja k\u00e4v\u00e4sen K\u00e4ns\u00e4porvarin tyk\u00f6n\u00e4. Vilma kysy kuka se oli ja mie mainoin, ette Vilma ei sit\u00e4 tieny. Se oli Palon Samppu. Vilma kysy mill\u00e4 Samppu semmosen haukkumanimen oli tienanu. Mie muistelin, ette Samppu pullonkuoresta otettua oli v\u00e4itt\u00e4ny, ette vierasta k\u00e4ns\u00e4\u00e4 saapi kynsi\u00e4 mutta ei niin, ette tullee julki, mennee nimiki pankossa. Vilma huitasi, ettei juokale ole selv\u00e4n vertanen vaikka olis kunka p\u00e4iss\u00e4. Mie sanoin, ettei Samppu juoppo ollu, sen kerran, mit\u00e4 nyt finkerporila otti.<\/p>\n

Vilma huokasi, ette kyll\u00e4 net finkerporit t\u00e4ss\u00e4ki oon n\u00e4hty. Mie en siihen tieny sanoa mith\u00e4\u00e4n ko sein\u00e4ss\u00e4 oleva j\u00e4lki muistutti siitt\u00e4 ko velipoika, Uno, kielennokkaa kasteltua viinapiruishaan viskasi piippunsa seihn\u00e4\u00e4n niin ette maali putosi. Muista mist\u00e4 net olit tinganheet ko Uno oli kehunu voimiaan niin koviksi, ette uhkasi ly\u00e4 nyrkin p\u00f6y\u00e4n l\u00e4pi. \u00c5ke oli k\u00e4skeny yritt\u00e4\u00e4 ja Unon yritetty\u00e4 \u00c5ke oli huomauttannu, etteip\u00e4 menny, Uno oli viskanu piipun seihn\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mie poljin pohjosheen p\u00e4in. Pahta-Brorin kohala Moilasen Kalla tuli vasthaan. Se talutti py\u00f6r\u00e4\u00e4 h\u00f6nk\u00e4ten ja sano olevansa niin hoppuhousunen, ettei keriny nousta py\u00f6r\u00e4n s\u00f6lkh\u00e4\u00e4n. Mie havattin, ette takarengas oli puhenu. Mie tarjosin sille sulu\u0161uunia, jota mulla oli py\u00f6r\u00e4n hollariv\u00e4skyss\u00e4. Kalla kiitti mutta sano, ette h\u00e4\u00e4n korjaa renkhaan Pahta-Brorissa.<\/p>\n

Mie jatkoin matkaa Kleemulhaan, jossa oli viralinen ylikulkupaikka ja halkopino, jota vasten mie laitoin py\u00f6r\u00e4n ja marsin Suomen puolele Hietasheen ja maantiet\u00e4 pitkin Samphuun.<\/p>\n

Sampun vaimo, Vieno, kysy olinko mie sy\u00f6ny. Mie sanoin, ette eilenki. Se laitto talrikin lihakeittoa ja mie s\u00f6in ja kyselin kuulumisia. Vieno sano, ettei mith\u00e4\u00e4n myrkylist\u00e4. Samppu viittasi paperil\u00e4ij\u00e4\u00e4 ja sano, ette h\u00e4\u00e4n taasen oli saanu Kekkoselta kieltheisen vastauksen h\u00e4nen vahinkonhakemuksheen ko h\u00e4\u00e4n Ruottin alamaisena oli joutunu jatkosothaan. Mie kysyin eik\u00f6 siitt\u00e4 ollu paperia samoten ko talvisoan aikhoin Sieppij\u00e4rvelt\u00e4 Ruottin puolele siirtynheen Kemin Jonnen kohala. Pajalan kirkkoherra, Haapaniemen Oskari, oli sattumalta havanu kirkonkirjoissa, ette Jonne Ruottin alamaisena tappeli ryssi\u00e4 vasthaan Taipalheen rintamalla. Kemin pere oli Ruottin Jarhoisesta aikoihnhaan siirtyny Sieppij\u00e4rvele hommaamatta Suomen alamaisuutta. Rintamalta p\u00e4\u00e4sty\u00e4 Jonne oli siirtyny Ylisheen Kashaan.<\/p>\n

Samppu l\u00f6i paperiknipun p\u00f6yth\u00e4\u00e4n, vetasi h\u00e4nkseli\u00e4 ja sano, ette asia oli h\u00e4nen kohala aivan sama. H\u00e4nen is\u00e4, Kassan Kalla oli siirtyny Ruottin puolelta Suomen puolele ja siksi pere oli Ruottin alamainen. H\u00e4nen veli, Pauli, oli ruottalaisen\u00a0 sotav\u00e4enki k\u00e4yny Puutissa ja ko jatkosota sytty Samppu\u00a0oli kans l\u00e4hteny Puuthiin, mutta siel\u00e4 h\u00e4net ly\u00f6thiin rauthoin ja kuljetethiin Haaparannale ja viskathiin putkhaan. Franz\u00e9ni-fiskaali tuli sinne ja irvisteli, ette jaa, t\u00e4\u00e4l\u00e4k\u00f6s se oon Suomen poika, joka ei enn\u00e4\u00e4 halvaa olla suomalainen. Samppu kerto saahneen kymmen vuotta kuritushuonetta sotakarkuruuesta. Tuomio oli muutettu rintapalveluksheen Uhtualle. Siel\u00e4 se oli ollu kenraali Sutelan l\u00e4h\u00e4ttinn\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ssy sivihliin vasta Muoniossa 1945 ajettua saksalaiset maasta. Mie kysyin eik\u00f6 h\u00e4\u00e4n ollu saanu rintamanmiehen\u00e4 talonpaikkaa. Samppu my\u00f6nsi saahneen ja sano Kekkosen jopa antanheen kaikki antheeksi ja ilmottanheen talonpaikan velattomaksi.<\/p>\n

Samppu kerto, ette Pasman Eetvi oli tuonu hevosen, jota mie olin tullu osthaan ko Possula, Siikavaaran Hanneksella, oli sille paikka.<\/p>\n

Kello oli nyt kakstoista Ruottin aikaa. Sampun poika, Pertti, l\u00e4hti n\u00e4yth\u00e4\u00e4n mulle hevosta. Se talutti sen kartanolle, laukotti sit\u00e4 ja mie tutkin suun ja kattoin kaviot. Niiss\u00e4 ei ollu Suomen armeejan leimaa, mik\u00e4 oli hyv\u00e4 ko rintaman kokehneet hevoset olit s\u00e4ikkyj\u00e4. \u00a0\u00a0 Met menim\u00e4 takasi pirthiin. Samppu halusi 1000 kruunua tammasta. Mie sanoin, ette mulla ei ollu riihinkuivia lappuja antaa. Samppu sano, ette h\u00e4rk\u00e4\u00e4 sarvesta ja miest\u00e4 sanasta. Met l\u00f6im\u00e4 k\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4le ja mie otin hevosen velkhaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1 Vaimo katto almunakkaa ja naurahti, ette jos ei olis tiistai 3. maaliskuuta ei tarttis menn\u00e4 t\u00f6ihin. Mie sanoin, ette teh\u00e4 niinku me\u00e4n Roope ko se ei halunu kouhluun, se meni ja repasi almunakasta arkip\u00e4iv\u00e4t ja sano h\u00e4nen paskakielel\u00e4, ette … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-1094","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkokertmous"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1094","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1094"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1094\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1100,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1094\/revisions\/1100"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1094"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1094"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1094"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}