{"id":1245,"date":"2021-07-03T21:23:14","date_gmt":"2021-07-03T18:23:14","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=1245"},"modified":"2021-07-03T21:23:14","modified_gmt":"2021-07-03T18:23:14","slug":"bengt-pohjanen-meankielta-40-vuotta-muistelmia-ja-mustelmia-1","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2021\/07\/03\/bengt-pohjanen-meankielta-40-vuotta-muistelmia-ja-mustelmia-1\/","title":{"rendered":"Bengt Pohjanen, Me\u00e4nkielt\u00e4 40 vuotta \u2013 muistelmia ja mustelmia (1)"},"content":{"rendered":"

Matti Kent\u00e4n muistoa kunnioitten<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Siitt\u00e4 oon n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 40 vuotta aikaa ko sana \u201dme\u00e4nkieli\u201d essiintyy t\u00e4ss\u00e4 avisissa ja muuala. Siihen saakka oli puhuttu Tornionlaakson suomesta. Meit\u00e4 sanothiin Norrbottenin suomalaisiksi. Met sanoima itte\u00e4 \u201dme\u00e4n v\u00e4eksi\u201d ja ruottinkielisi\u00e4 hullunfiini\u00e4 ihmisi\u00e4 ummikoiksi. Mie p\u00e4\u00e4tin lapsena alkaa ummikoksi ko mie luulin, ette se oli virka.
\nNelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 oon nyt hupsahtannu. Mie olin my\u00f6t\u00e4 alusta alkaen ja olen nyt k\u00e4yny l\u00e4pi Haaparannanlehen kirjotuksia silt\u00e4 vuelta ja haluan t\u00e4ss\u00e4 ottaa esile muistelmia ja muistela saatuja mustelmia vuosien varrelta. Mie kirjotan silt\u00e4 varalta, ette saatan muistaa v\u00e4\u00e4rin, jos ei ole painettuja l\u00e4htheit\u00e4.
\nFilosohvi Heidegger (1889-1976) v\u00e4itti, ette kieli oon ekistensin talo. Olen sammaa mielt\u00e4: sanoila mie rakenan minun toelisuuen ja minun \u00e4itinkieli oon minun sormenj\u00e4ljet. Ko kuolee kieli, kuolee kansa. Ko kuolee kieli, j\u00e4\u00e4pi talo tyhjile ja pelto uuruokhoon. Kielen my\u00f6t\u00e4 kuolee kulttuuri, vaikenee saarnaava multa ko esivanhemmat kuoleva toisen kerran ja mailmankaikkeus sammuu. Siksi kieli oon yks el\u00e4m\u00e4ni t\u00e4rkein asia.
\n4. hein\u00e4kuuta 1981 mie astuin kielikeskustelhuun asettamalla Kent\u00e4n Matile kysymyksen Haaparannanlehess\u00e4: Oonkhaan t\u00e4m\u00e4 me\u00e4nkieli ruottia vai suomea? Kirjotus oli tieten klauaava, mutta oli siin\u00e4 vakava s\u00e4vy kans.
\nMatti Kentt\u00e4 oli ollu minun suomenkielen opettaja Haaparannan jymnaasissa 60-luvula. Matti opetti meile suomea, mutta vertasi sit\u00e4 useasti \u201dme\u00e4n omhaan kiehleen\u201d. N\u00e4in mulle aukeni tie, jota l\u00e4hin vaelthaan ja jolla sain teini-ik\u00e4senn\u00e4 vastauksen polttavhaan kysymyksheen: Kukas mie olen? T\u00e4st\u00e4 l\u00e4hti minun sivistystie ja minusta tuli kolmikielinen kirjailia ja suomenkielen kirjalisuuen tohturi ja suomenkielen yliopston lehtori. Kaikki t\u00e4m\u00e4 anto mulle sen vahvan perustan, jolla nyt rakenan me\u00e4nkielen kirjakielt\u00e4.
\nH\u00f6r och h\u00e4\u00e4pna<\/em>, niinku ruottalainen sannoo: ensim\u00e4iset ajatuksen pistokset tulit Hampurista vuona 1980. Els Oksaar (1926-2015) oli Eestin synty\u00e4, Saksassa ja Ruottissa toimiva kieli-ihminen, joka oli k\u00e4yny Vittankissa ja Kirunassa puhumassa opettajille ja vanhemmille. Thore Klippmark oli kuunelu sit\u00e4 ja innostunnu ja kirjottannu Haaparannanlehen lukijanurkhaan asiasta. Se ehotti, ette alettas pith\u00e4\u00e4n kursia ja opethaan \u201dsuomenkielen oikeinkirjoitusta kirjoittaville tornionlaaksolaisille. Sill\u00e4 tavalla saisimme esiin enemm\u00e4n kirjallisuutta tornionlaakson suomenkielell\u00e4, totesi Klippmark.\u201d T\u00e4st\u00e4 oli Haaparannanlehess\u00e4 10.1.1981.
\nNo mit\u00e4s t\u00e4m\u00e4 Oksaar oli puhunu? Se oli vastanu kysymyksheen: Mik\u00e4s se sitte oon se oikea kieli? \u201dKo yks ihminen t\u00e4yelisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 toinen ihminen sannoo, ko net praativat yhess\u00e4, niin net saarnaavat oikeata kielt\u00e4. Oikea kieli oon se kieli, mit\u00e4 ymm\u00e4reth\u00e4\u00e4n siin\u00e4 seurassa, miss\u00e4 sit\u00e4 poristhaan.\u201d
\nN\u00e4m\u00e4t ajatukset her\u00e4tit Kent\u00e4n Matin kirjothaan pakinoita Haaparannanlehtheen nimel\u00e4 Tuohmaan Pekka. N\u00e4m\u00e4t ajatukset sait minut hunteeraahmaan mik\u00e4 m\u00e4\u00e4rittellee kielen ja murtheen. Matin ensim\u00e4inen pakina oli Haaparannanlehen sivula 8 (10.1.1981). Pakinat olit sitte \u201dMe\u00e4nkielel\u00e4\u201d ja \u201dMe\u00e4n kielel\u00e4\u201d.
\n4. hein\u00e4kuuta 1981 mie kirjotin ja kysyin jos t\u00e4m\u00e4 me\u00e4n kieli oon ruottia vai suomea.
\nMie olin silloin opettannu suomenkielt\u00e4 Stokholmin yliopistossa ja syvent\u00e4nny minun lingvistist\u00e4 ossaamista. Mie reakeerasin Els Oksaarin ajatukshiin ja piin net oikeina ja v\u00e4\u00e4rin\u00e4. Jos mie sanon E LOL SOS=ELS. Oonkos seki kieli? No oon ja ei ole! Kaks puhujaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisensa, mutta se ei piisaa omaksi kieleksi. Oon murtheita ja kieli\u00e4. Me\u00e4n kieli oli viel\u00e4 silloin murre.
\nV\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseni mustelmia syttyv\u00e4ss\u00e4 kieliriiassa mie vakkuutin, ette olen me\u00e4n kielen puolustaja n\u00e4il\u00e4 sanoila: \u201dOlis hyv\u00e4 jos met oppisimma kirjottamhaan ja puhuhmaan t\u00e4t\u00e4 me\u00e4n kielt\u00e4 niil\u00e4 sanoila mit\u00e4 me\u00e4n kieless\u00e4 oon.\u201dHaaparannanlehti 4.7.1981)
\nSamala mie kehotin, ette oppikaa suomea. Mie tiesin, ette se tie viepi me\u00e4nkielen kirjakiehleen. Olin itte tehny sen reisun ja jatkjan sit\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.
\nSiitt\u00e4 oon nyt yli nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ko Matti Kentt\u00e4 ja mie alotimma t\u00e4m\u00e4n matkan me\u00e4n mielenkiintosilla keskusteluila Haaparannanlehess\u00e4.<\/p>\n

Bengt Pohjanen
\nKirjailia\/Fil.Tri
\n <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matti Kent\u00e4n muistoa kunnioitten Siitt\u00e4 oon n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 40 vuotta aikaa ko sana \u201dme\u00e4nkieli\u201d essiintyy t\u00e4ss\u00e4 avisissa ja muuala. Siihen saakka oli puhuttu Tornionlaakson suomesta. Meit\u00e4 sanothiin Norrbottenin suomalaisiksi. Met sanoima itte\u00e4 \u201dme\u00e4n v\u00e4eksi\u201d ja ruottinkielisi\u00e4 hullunfiini\u00e4 ihmisi\u00e4 ummikoiksi. Mie … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1245","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1245","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1245"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1245\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1247,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1245\/revisions\/1247"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1245"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1245"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1245"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}