{"id":131,"date":"2015-05-05T08:43:02","date_gmt":"2015-05-05T05:43:02","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=131"},"modified":"2015-05-05T08:51:20","modified_gmt":"2015-05-05T05:51:20","slug":"meankielesta-20014","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2015\/05\/05\/meankielesta-20014\/","title":{"rendered":"Me\u00e4nkielest\u00e4 2004"},"content":{"rendered":"

Haaparannanlehen priimustus vuelta 2004<\/strong><\/p>\n

Kerta munile me\u00e4nkielest\u00e4!<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Oonkos t\u00e4m\u00e4 kieli, jota met rantasuomalaiset (uusi sana!) puhuma Ruottinpuolela kieli vain suomalainen murre? Mie olen vuositten varrela monta kertaa freistanu vastata tuohon kysymyksheen. Se kellahtaa framile tuon tuostaki. Mie freistaan t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kerran selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kielitietheelist\u00e4 vastausta t\u00e4hh\u00e4\u00e4n ei ole olemassa. Jos saman kantakielen eri variantit oon toistensa murtheita niin sillon norjan kieli saattas olla tanskan kielen murre ja ruottin kieli saattas olla vaikka saksan murre ja suomenkieli piiain eestinkielen variantti. Mutta n\u00e4inh\u00e4\u00e4n se ei ole, vaikka se saattas niin olla. Me\u00e4nkieli oon oma kieli ko met jokku p\u00f6rr\u00f6t aloima itte sanhoon, ette se oon oma kieli. Kent\u00e4n Matti ja mie keskustelimma asiasta jo 24 vuotta aikaa. Siitt\u00e4 oon jo kohta kymmenen vuotta aikaa ko met Matin kans tehim\u00e4 me\u00e4nkielen kramatiikin. Vuona 2000 Ruottin valtiop\u00e4ivil\u00e4 meile annethiin kielelinen minuriteetti-staattys. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4\u00e4tyy huomauttaa sen, ette kysymys on kielelisest\u00e4 minuriteetin asemasta, ei misth\u00e4\u00e4n muusta. Torninlaaksossa assuu Tornionlaakson ruottalaisia kans ko niil\u00e4 oon ruottinkieli \u00e4itinkielen\u00e4 ja Tornionlaakson suomalaisia, joila oon suomi syntym\u00e4kielen\u00e4. Mutta met me\u00e4nkieliset olema riikintornionlaaksolaisia siksi ko meil\u00e4 oon me\u00e4nkieli ensim\u00e4isen\u00e4 kielen\u00e4.<\/p>\n

Ei n\u00e4ist\u00e4 asioista kannata tingata. K\u00e4ypii ko yhele kirkkoherrale, joka ei halunu kyl\u00e4n kraatarilta ostaa pukua. Se sano, ette h\u00e4\u00e4n pruukaa menn\u00e4 Haaparannale, kaupunkhiin, ko h\u00e4\u00e4n tarttee hy\u00e4n puvun. Kraatari sano, ette siin\u00e4 met olema vain samanlaisia. Ko mie tartten kuula hy\u00e4n saarnan mie menen Haaparannale.<\/p>\n

\u00a0<\/strong>Tornionlaaksoa vain me\u00e4nkielt\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Mie k\u00e4\u00e4nsin Markkyksen evankeeljumin 1985. Kirjan kannessa seisoo, ette se oon Markkyksen evankeeljumi tornionlaaksoksi. Mulla oli silloin se k\u00e4sitys, ette me\u00e4nkieli ei ole niin hy\u00e4 nimi t\u00e4lle me\u00e4n kielele. Mie meinasin, ette mie puhun tornionlaaksoa (ruottiksi tornedalska). Mutta mie en saanu sit\u00e4 silloin l\u00e4pi. Majuriteetti oli sit\u00e4 vasthaan ja lehet aloit k\u00e4yth\u00e4\u00e4n t\u00e4rmi\u00e4 me\u00e4nkieli. En mie siitt\u00e4 perustannu. Eih\u00e4\u00e4n yks ihminen saa eik\u00e4 saata p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6siss\u00e4 asioissa. Mutta nyt tuo minun silloin viskattu kinnas oon plokattu yl\u00f6s. Mie olen kuulu, ette moni ei oikein tykk\u00e4\u00e4 tuosta sanasta me\u00e4nkieli. Net meinaava, ette ko oon me\u00e4nkieli niin oon minun kieli ja ko kaikila oon oma kieli niin sit\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4 ei ole olemassakhaan. Mie olen pikkusen sammaa mielt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa viel\u00e4ki. Mutta mie en ole varma, ette sit\u00e4 saattaa enn\u00e4\u00e4 muuttaa ja vaihettaa. Nimi ja esine kuuluva yhtheen. Enh\u00e4\u00e4n mie kl\u00e4ppin\u00e4 tuntenu sannaa marmelaati. Met s\u00f6im\u00e4 fintyst\u00e4. Se sana tullee tietekki siitt\u00e4 ko firma joka sit\u00e4 makeata marmelaatia teki oli Findus. Ei nimi marmelaatia pillaa, eik\u00e4 miest\u00e4, jos Findus-firma ei pillaa marmelaaitia ja mies nime\u00e4.<\/p>\n

Met h\u00e4\u00e4ym\u00e4 taasen valita. Me\u00e4nkieli eli tornionlaakso. Kahta nime\u00e4 ei saata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. K\u00e4ypi ko P\u00f6ksy-Eevertille ko kraatari sano, ette h\u00e4\u00e4n pani kahet housut uutheen pukhuun. Eevertti sano, ette kyll\u00e4 mie vain sitte tarkenen, tullee piiain liikaki kuuma.<\/p>\n

\u00a0<\/strong>Suomenpuoliset my\u00f6t\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>\n

Mie en tykk\u00e4\u00e4 poliitiikasta. Filosohvi Feurbach sano 1800-luvula n\u00e4in:\u00a0\u00a0 \u201dT\u00e4st\u00e4 ees poliitiikka oon me\u00e4n uskonto!\u201d N\u00e4in oon k\u00e4yny. Poliitiikka oon saanu aikhaan semmoset veril\u00f6ylyt, ette koko poliitiikan olis aikoja sitte saanu viskata vaikka lentokonheesta Bermuda-triangelhiin.<\/p>\n

Poliitiikka se hajotti Me\u00e4nmaanki kerran. Erotti veljen sisaresta, niinku minun V\u00e4yl\u00e4 oon aina ollu-laulussa sanothaan. Mutta nyt raja oon poijessa ja ikivanhaa maa, Me\u00e4nmaa, oon yhtyny ko It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Saksa. Haaparanta ja Tornio oon yhtym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Mie tykk\u00e4\u00e4n, ette me\u00e4nmaalaiset Suomen puolelaki saattava vaatia minuriteettistaattyksen Suomen em\u00e4maalta, samoten ko me\u00e4n em\u00e4maa Ruotti anto meile.<\/p>\n

Ei muuta ko painakaa p\u00e4\u00e4le! Ensin asiata pieth\u00e4\u00e4n hourauksenna, mutta jonku aijan per\u00e4st\u00e4 se oon liki normaali asia.<\/p>\n

Joka oon ollu v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 saattaa aina teh\u00e4 paranuksen. Jos ei k\u00e4y niinku ko Filpan Aarne kehotti Hietasen Iiskoa paranuksheen. Iisko sano, ette \u201dkyll\u00e4 mie vain muuten, mutta ko mie en ole t\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4kh\u00e4\u00e4n!\u201d<\/p>\n

Schopenhauer sano: Tottuus k\u00e4ypi aina kolmen vaihheen kautta: ensin sit\u00e4 naurethaan, sitte kauheasti vastustethaan kunnes hyv\u00e4ksyth\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4n\u00e4 aisanna.<\/p>\n

Bengt Pohjanen<\/p>\n

Kirjailia<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Haaparannanlehen priimustus vuelta 2004 Kerta munile me\u00e4nkielest\u00e4! \u00a0Oonkos t\u00e4m\u00e4 kieli, jota met rantasuomalaiset (uusi sana!) puhuma Ruottinpuolela kieli vain suomalainen murre? Mie olen vuositten varrela monta kertaa freistanu vastata tuohon kysymyksheen. Se kellahtaa framile tuon tuostaki. Mie freistaan t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":136,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/136"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}