{"id":172,"date":"2015-05-12T08:43:08","date_gmt":"2015-05-12T05:43:08","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=172"},"modified":"2015-05-12T08:44:08","modified_gmt":"2015-05-12T05:44:08","slug":"rajaihminen-saimaan-norppa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2015\/05\/12\/rajaihminen-saimaan-norppa\/","title":{"rendered":"Rajaihminen – Saimaan norppa?"},"content":{"rendered":"

Rajaihminen
\n<\/strong>Torniossa
\n12.5.2015<\/strong><\/h1>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Saimaan norppa?<\/strong><\/p>\n

Mie olin kerran Hanasaarela seminaarissa, jossa joku puhujista sano meit\u00e4 Ruottin tornionlaaksolaisia Saimaan norpiksi, joita ei enn\u00e4\u00e4 pit\u00e4s olla. Kyll\u00e4 met olema aina olheet ja aijoma viel\u00e4 olla ainaki siihen asti, ette minun sukupolvi oon viimisen kerran ylitt\u00e4nny sillattoman virran, rajan, jonka yli ei enn\u00e4\u00e4 saata jopata, salakuljettaa mith\u00e4\u00e4n muuta ko niit\u00e4 tavaroita mit\u00e4 omhaantunthoon mahtuu. Ja se oonki tavaraa, joka ei ruostu eik\u00e4 vanhene. Se jyrsii eik\u00e4 sen hamphaat kulu tylsiksi koskhaan. Se oon lahjomaton tuomari. Ja siksi minun uskovainen eno sano faariskalle, jopparikuninkhaale, ette uita sie mulle hevonen Suomesta ko mie olen kristitty.<\/p>\n

Norpat oon luonontie\u2019ett\u00e4. Omatunto oon Me\u00e4nmaan keskheinen filosoofinen ja jumaluusopilinen k\u00e4site ja polttava haava. Sen h\u00e4\u00e4tyy korjata, vaikka kirventellee, mutta samala freistata p\u00e4\u00e4st\u00e4 maholisiman v\u00e4h\u00e4l\u00e4. \u201dV\u00e4\u00e4r\u00e4t valvomiset\u201d oli tavalisiin omantunnon asia, jota mie nuorena pappina freistasin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 se oli, mutta h\u00e4\u00e4yn sanoa ko K\u00e4ym\u00e4j\u00e4rven is\u00e4nt\u00e4, ette olen juovattannu tuota Lestaatiusta vuosikymmeni\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4le mit\u00e4 se kristilisys oon. En viel\u00e4kh\u00e4\u00e4n ti\u00e4 mit\u00e4 net \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4t valvomiset\u201d oon, vain, ette se oon synti\u00e4 niinku S\u00f6ren puuron pureminen. \u00a0\u00a0 Yks is\u00e4nt\u00e4 puristi itkua saarnamiehele ette h\u00e4\u00e4n on jopanu k\u00f6yen. Saarnamies tieten pani sen \u201dv\u00e4\u00e4hriin valvomishiin\u201d, etteih\u00e4\u00e4n tuo nyt niin iso synti ole. Mies sano: mutta ko toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 k\u00f6ytt\u00e4 oli hevonen.<\/p>\n

Isaskarin pahnaa<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4s met olema? Vanhaasheen aikhaan jaethiin mailman ihmiset seemil\u00e4ishiin, haamilaishiin ja jaafettil\u00e4ishiin. Jaafetit olit l\u00e4hin\u00e4 eurooppalaisia. Mutta ko met emm\u00e4 kuulu niihin mie olen freistanu Rekisteriraamatusta hakea Jumalan sannaa siihen mit\u00e4 met olema. \u00c4l\u00e4st\u00e4huoli, mie l\u00f6syin 1. Mooseksenkirjasta 49:14 Jaakopin siuhnauksen; \u201dIsaskar on luja aasi, ja sijoittaa itsens\u00e4 rajain v\u00e4liin.\u201d Met olema siunattuja Isaskarin pahnaa. \u00a0\u00a0 Mutta t\u00e4m\u00e4ki oon k\u00e4\u00e4netty eri kielile niin monela laila, ette vain yks asia oon kaikile alkuper\u00e4rsille ja k\u00e4\u00e4n\u00f6ksille yhtheinen asia: Isaskari triivastuu rajala. Met olema Isaskaskarilaisia, rajanihmisi\u00e4.<\/p>\n

Ruottissa oli aikoihnaan iskelm\u00e4: vill du se en stj\u00e4rna, se p\u00e5 mig! Mie saattasin laulaa: vill du se en gr\u00e4nsm\u00e4nniska, se p\u00e5 mig! Jos halvaat n\u00e4hh\u00e4 rajaihmisen, katto minua! Minun etunimi Bengt paljastaa, ette mie olen Ruottin Torniolaaksolainen ja suomalainen sukunimi paljastaa \u2013 saman asian, n\u00e4hk\u00e4\u00e4s, ko mennee v\u00e4yl\u00e4n toisele puolele siel\u00e4 oon Raimot ja Taistot, mutta net oon Runkreeni\u00e4 ja Kuuperi\u00e4. Rundgren ja Koberg.<\/p>\n

Minun juuret oon Toivolansaarela, tuossa Kukkolassa, josta esi-is\u00e4t siiryit tuohon Vojakkalhaan, jota kans sanothaan Miljoonarannaksi.\u00a0 Mie olen syntyny 160 askelta Tsaarin priimusta, rajasta.\u00a0\u00a0 Mie olen siis riikintorniolaaksolainen.<\/p>\n

Faariska oli jopparikuninkas. Sen aatokset ei koskhaan kulkenheet pitkin raijaa, se aatteli aina rajan yli, eik\u00e4 raja ollu h\u00e4lle mikh\u00e4\u00e4n viiva, se oli rajan kolmas tila, kamari, jossa kohathiin ja hierothiin kauoppoja. T\u00e4ss\u00e4 kamarissa ei kirjotettu sopimuksia, siin\u00e4 paiskathiin k\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4le. Miss\u00e4 k\u00e4et kohtaava, siel\u00e4 syntyy rajan kolmas huone, sopimuskamari, miss\u00e4 leimat ja p\u00e4nn\u00e4t oon pelkk\u00e4\u00e4 joppaustavaraa. Sopimuksia ei t\u00e4\u00e4l\u00e4 teh\u00e4, t\u00e4\u00e4l\u00e4 sovithaan.<\/p>\n

Tullikamari oon viiva, erottava linja, t\u00e4yn\u00e4 leimoja, paperia, pyk\u00e4li\u00e4 ja pirulisimalle rajale saakka p\u00e4\u00e4sheit\u00e4 herroja, hurttia. Sitte oli tietenki tullimiehi\u00e4, joila oli kolme silm\u00e4\u00e4: kaks jolla vahata ja kolmas jonka sulkea. Minun isois\u00e4 oli semmonen. Ko sit\u00e4 epp\u00e4ilthiin joppauksesta niin se j\u00e4tti tullin ja alko joppariksi. Kiini se ei koskhaan joutunu.<\/p>\n

Rajan filosofii oon jo aikoja ollu muoissa Euroopassa. Johtava aattelija t\u00e4ss\u00e4 oon ollu spannialainen Eugenio Trias, joka \u00e4skett\u00e4in otti ja kuoli. Se v\u00e4itti, ette mailma oon luotu rajala. Noh, sit\u00e4 mie olen kauon epp\u00e4ilykki, ette tuossa Oravaisen saarela.<\/p>\n

Joko-tai-piru<\/strong><\/p>\n

Raja erottaa mutta v\u00e4yl\u00e4 yhist\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 oon suuri salasuus, joka ottaa aikansa ennen ko sen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Rajaihmisess\u00e4 oon erotus ja yhistys samanaikasesti. Se oon ko v\u00e4yl\u00e4, jonka virta oon aikaa ja ikusuutta. Rajaihmisess\u00e4 puhhuu joko-taipiru, jonka rajaihminen useasti luulee enkelin \u00e4\u00e4neksi. Siitt\u00e4 tullee kova lestaatialainen tahi tulipunanen komunisti. Joskus molemat aatheet mahtuva samhaan sy\u00e4hmeen niinku yhel\u00e4 muorila minun kotikyl\u00e4ss\u00e4. Sill\u00e4 oli Taalinin ja Leeninin ja Marxin, kuninkas Oskari II:n, Lars levi Laestadiuksen ja suuren kapitalistin J.P.\u00c5hl\u00e9n kuvat rinnakkaa k\u00f6\u00f6kin sein\u00e4ss\u00e4 ja niitten alla Molotohvi itte. T\u00e4mm\u00f6st\u00e4 paratoksia etel\u00e4l\u00e4inen ihmettellee ja kyselee kunka t\u00e4m\u00e4 kaikki mahtuu yhtheen ihmisheen. Mie pruukaan sanoa, ette ongelma oon etel\u00e4l\u00e4isen. Rajaihmisheen mahtuu paljon. \u00a0\u00a0 Ko se oon niin ahas.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sek\u00e4-ett\u00e4-enkeli<\/strong><\/p>\n

Rajaihmisess\u00e4 assuu kans sek\u00e4-ett\u00e4 enkeli. Se uskoo luihaan, mutta ossaa epp\u00e4il\u00e4. Tulevaisuutheen se suhtautuu epp\u00e4ilev\u00e4sti. Onni laukkoo eel\u00e4. Saama n\u00e4h\u00e4! No semp\u00e4 n\u00e4kkee, senki! Parempi epp\u00e4il\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ko uskoa liika paljon, sano K\u00e4ym\u00e4j\u00e4rven mies. \u00a0\u00a0 Siksi rajaihminen hylk\u00e4\u00e4 Immanuel Kantin ja Wittgensteinin. Kant meinasi, ette se mik\u00e4 oon rajan toisela puolela oon meilt\u00e4 salattua. Wittgenstieini oli polisi: se kielt\u00e4\u00e4 puhumasta siitt\u00e4 mik\u00e4 oon rajan toisela puolela. Rajaihmist\u00e4 kiinostaa justhiinsa se mik\u00e4 muka oon tiet\u00e4misen rajan toisela puolela ja se mik\u00e4 oon kieletty\u00e4, siihen se oon ko noita. \u00a0\u00a0 Rajaihminen oon useasti uskova. T\u00e4m\u00e4n Me\u00e4nmaa raja ei ole Sabme, ei Ruotti eik\u00e4 Suomi. Me\u00e4nmaan raja oon Jumalan valtakunta, se kolmas kamari, jonka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ruuhmiin ja sielun toiselta puolelta, se joka ei ole siel\u00e4 eik\u00e4 t\u00e4\u00e4l\u00e4, joka ei mahu Kantin m\u00e4\u00e4ritelhmiin eik\u00e4 Wittgensteinin polisikamahriin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Raja ei ole priimu se oon kolmas kamari<\/strong><\/p>\n

Ei minun tartte rajaihmisenn\u00e4 selitt\u00e4\u00e4. Mie olen kolmanen tilan, kolmanen kamarin asukas. Rajaihminen oon paratoksi. Se oon hiljanen mutta kyll\u00e4 se ossaa r\u00e4vest\u00e4\u00e4kki. Lars Levi Laestadiuksen suuri uskonnollis-filosohvinen teos, Hulluinhuonelainen, \u00a0oon Laestadiusurku, joka ampuu Immanuel Kantin tuhansiksi kappalheiksi.<\/p>\n

Raja oon Kantin ja Wittgensteinin aatosten mukhaan ihmisen raja. Mutta kolmanen kamarin l\u00f6yt\u00e4j\u00e4nn\u00e4 mie tohin sanoa, ette ihminen, varsinki rajaihminen oon Jumalan raja. Se ei p\u00e4\u00e4se rajaihmist\u00e4 ohi. Se inkarneeraintuu, tullee lihaksi ja vereksi. Rajaihminen tullee Jumalaa vasthaan. Ei se ole sattuma, ette meil\u00e4 oon olheet kolmen kyyn\u00e4r\u00e4n jumalat ja Kautokeinon kauhea villitys, mutta kans terve oppi, joka tiet\u00e4\u00e4, ette Jumalan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 veljest\u00e4 ja sisaresta. Ihminen on raja. Jumala oon aina triivastunnu t\u00e4\u00e4l\u00e4, rajan kolmanessa kamarissa.<\/p>\n

Rajaihminen tiet\u00e4\u00e4, ette rajan yli p\u00e4\u00e4see ko vain tohtii menn\u00e4, venheel\u00e4, sivakoila ja uimalaki. Kantin ja Wittgensteinin rajat met ylit\u00e4mm\u00e4 ekstaasila, liikutuksila. Molen n\u00e4hny yhen vanhaan \u00e4mm\u00e4n menev\u00e4n kaikitten rajoitten yli kotikirkossa Pajalassa minun \u00e4mmin hautaj\u00e4isiss\u00e4. Se tuli nojaten kahtheen kephiin, mutta ko Haapaniemi saarnasi se tuli liikutukshiin ja viskas kepit, hyppi penkitten yli ja nousi ilhmaan. Siin\u00e4 ei fyysiset rajat pi\u00e4tt\u00e4nheet.<\/p>\n

Ei raja ole priimu. Se oon kamari. Liikutuksen pyh\u00e4 pirtti. \u00a0 \u00a0\u00a0 Ihminen oon humus, oon maata. Jos se tohtii reisata maasta mielen pilhveen niin se ei enn\u00e4\u00e4 tartte uskoa, se tiet\u00e4\u00e4, se maistaa taihvaan valtakuntaa etuk\u00e4theen. Ja se saattaa puhua siitt\u00e4 mist\u00e4 mukamasthaan ei saata eik\u00e4 saa puhua. Rajaihminen oon vierasmies. Se toistaa mit\u00e4 se oon pilvess\u00e4 n\u00e4hny.<\/p>\n

Rajan kristilisyytt\u00e4 ei ole sanottu her\u00e4tysliikheeksi. Se oon herr\u00e4ysliike. Ihminen herr\u00e4\u00e4 ja n\u00e4kkee, kattelee rajan yli ja mennee virthaan joka pessee mielen silm\u00e4t puhthaiksi.<\/p>\n

Mutta jos joku multa kyssyy kunka oon olla rajaihmisenn\u00e4, mie en ti\u00e4 sanoa muuta ko, ette \u201dsolekko olla menheen!\u201d<\/p>\n

Olla ko v\u00e4yl\u00e4, joka ei misth\u00e4\u00e4n tule, eik\u00e4 ole mihinkh\u00e4\u00e4n menossa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Bengt Pohjanen<\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rajaihminen Torniossa 12.5.2015 \u00a0 Saimaan norppa? Mie olin kerran Hanasaarela seminaarissa, jossa joku puhujista sano meit\u00e4 Ruottin tornionlaaksolaisia Saimaan norpiksi, joita ei enn\u00e4\u00e4 pit\u00e4s olla. Kyll\u00e4 met olema aina olheet ja aijoma viel\u00e4 olla ainaki siihen asti, ette minun sukupolvi … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-172","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luento-ja-essee"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=172"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":173,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions\/173"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}