F\u00f6retraaki, esitetty\u00a0Me\u00e4nmaan kirjallisuuen p\u00e4iv\u00e4l\u00e4, Mataringissa 18.4.2013<\/p>\n
Kysymys siitt\u00e4, kuas kuuluu minuriteethiin ja olletikki, ette oonkos se kiini kielen ossaamisesta, oon ollu paljon framila viimisen vuen aikana Torniolaaksossa. Mie olen osallistunnu keskusteluihin, paljolti netiss\u00e4, julkisesti ja privaatisti. Nyt meinaan esitell\u00e4 joitaki k\u00e4sitteellisi\u00e4 prupleemia jokka liittyv\u00e4 t\u00e4hh\u00e4\u00e4n kysymyksheen, ja ehottaa konsteja kunka k\u00e4sitell\u00e4 minuriteettikysymyst\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisemmin ja opjektiivisemmin.<\/p>\n
Niinko tii\u00e4mm\u00e4, Torniolaaksossa oon vanhasthaan puhuttu kielt\u00e4, jota nyt sanothaan me\u00e4nkieleksi. Viimisten vuosikymmenitten aikana kehitys oon johtannu siihen, ett\u00e4 uuet sukupolvet eiv\u00e4t ole enn\u00e4\u00e4 oppinheet kielt\u00e4. Kieli oon koettu hy\u00f6\u2019ytt\u00f6m\u00e4ksi, ja lapset oon opetettu ruottinkielisiksi koska n\u00e4in oon uskottu he\u00e4n saavan pareman el\u00e4m\u00e4n. Kielel\u00e4 oon viel\u00e4 paljon puhujia, siksi kielen ei k\u00e4sitet\u00e4 olevan vaarassa, mutta puhujat oon liki p\u00e4\u00e4n\u00e4ns vanhempaa v\u00e4ke\u00e4. Se meinaa ette kieli kuolee poies, ei hetin, mutta varmasti. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kl\u00e4pitten vanhemat oon itte ruottinkieliset, kunkas he\u00e4n kl\u00e4pit oppis me\u00e4nkielen?<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4p\u00e4n\u00e4, toishaalta, me\u00e4nkielen staattys oon hyv\u00e4. Torniolaaksolaiset oon tunnustettu kansalisenna minuriteettinna, ja me\u00e4nkieli oon yks viiest\u00e4 viralisesta minuriteettikielest\u00e4.\u00a0 Muuta se oon kuitenki toinen juttu, ette mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 meinaa ja saattaakos se eesvaikuttaa kielen s\u00e4ilymisheen. Viralisen staattyksen rinnala oon eelheen paljon k\u00e4sityst\u00e4, ette me\u00e4nkieli oon vaila arvoa ja joutaaki kuola poies. Mutta uusi ilmi\u00f6 oon, ko nuoret aikuset prutesteeraava, ette het j\u00e4\u00e4v\u00e4 ulkopuolisiksi ko minuriteetti m\u00e4\u00e4ritelh\u00e4\u00e4n kielen j\u00e4lkhiin. Ihmiset jokka kokeva olevansa torniolaaksolaisia, pit\u00e4v\u00e4 ette he\u00e4n itentiteetti kielleth\u00e4\u00e4n jos het ei kielen ossaamattomuuen t\u00e4hen kuulukhaan minuriteethiin. Ko keskustelu liikkuu t\u00e4ll\u00e4 tasola, yksitt\u00e4isten ihmisten itentiteetin ja tunteitten alueela, oon herkist\u00e4 asioista kysymys. Sillon oon vaikea n\u00e4hh\u00e4 isompia kokonaisuuksia ja tarkastella k\u00e4sitteitten merkityksi\u00e4 ylheisesti. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4, ko menh\u00e4\u00e4n ihmisitten tunteitten alueele, oon vaikea k\u00e4y\u00e4 keskustelua, ko keskustelu onnistuakseen tarvittee yhtheisen k\u00e4sitteist\u00f6n jotta mennee k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 toinen sannoo.<\/p>\n
Keskeisi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 oon k\u00e4sitheet minuriteetti ja itentiteetti. Jokhaisella oon itentiteetti, ja itentiteetti oon osin p\u00e4rsuunakohtanen, osin susiaalinen eli yhtheinen. Ihminen tuntee kuuluvansa johonki, ja se oon osa h\u00e4nen itentiteetti\u00e4. Ko ihminen kokkee kuuluvansa Torniolaakshoon, se oon ilman muuta osa h\u00e4nen itentiteetti\u00e4. Mutta ko joku nyt kokkee, ette kielen t\u00e4hen h\u00e4n j\u00e4\u00e4pi minuriteetin ulkopuolele, niin menneek\u00f6s siin\u00e4 sekasin itentiteetti ja minuriteetti. Ihminen kokkee ette h\u00e4nen itentiteetti\u00e4 oon loukattu, ko h\u00e4nen j\u00e4teth\u00e4\u00e4n minuriteetin ulkopuolele.<\/p>\n
Nyt h\u00e4\u00e4tyy hetken hunteerata mit\u00e4 minuriteetti oon. Minun tarkotus ei ole esitt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, vain ikk\u00e4\u00e4nko ty\u00f6neuvoja, joitten avula minuriteettikysymyst\u00e4 mennee tarkastella selvemmin. Ensim\u00e4isenn\u00e4 mie l\u00e4hen siitt\u00e4 ette minuriteetti oon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 prim\u00e4\u00e4risti ryhm\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaa kuulottaa ittesth\u00e4\u00e4nselv\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkottaa kuitenki my\u00f6s sit\u00e4, ette t\u00e4rke\u00e4 kysymys oon se, miksi minuriteetti oon olemassa ja mik\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 se nolemassa, ja semmoset kysymykset ette kuas kuuluu minuriteethiin oon sekund\u00e4\u00e4risi\u00e4.<\/p>\n
Met emm\u00e4 my\u00f6skh\u00e4\u00e4n puhu nyt matemaattisesta v\u00e4hemist\u00f6st\u00e4. Superrikhaat oon varmasti v\u00e4hemist\u00f6 tilastollisessa mieless\u00e4, mutta ko met puhuma minuriteetista, met puhuma enem\u00e4nkin ryhm\u00e4st\u00e4, joka oon heikomassa asemassa ko valtav\u00e4est\u00f6, siksi ko het eroava valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4. He\u00e4t tekkee minuriteetiksi jokin erityisluonne, joka erottaa he\u00e4t valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4. Perinteisiss\u00e4 minuriteeteissa t\u00e4m\u00e4 erityisluonne oon ollu kaikile ilmeinen. Minuriteetteja oon syrjitty, ja syrjiminen olis mahotonta jos ei mene erottaa minuriteettia valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4. Minuriteetin erityisluonne, joka ittess\u00e4\u00e4n oon ollu neytraali eli pusitiivinen asia, oon erottannu he\u00e4t muista ja noussut syrjinn\u00e4n syyksi.<\/p>\n
Minuriteetin erityisluonne saattaa olla kielellinen, uskonnollinen eli eetninen. Kielellinen erityisluonne oon ilmeinen. Ko ihmisryhm\u00e4 puhhuu ommaa kielt\u00e4, se muo\u2019ostaa oman ryhm\u00e4n ja eroaa muuta kielt\u00e4 puhuvista. Eik\u00e4 kieli ei ole vain sanoja, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sille ryhm\u00e4lle ominaisen tavan aatela. Suomessa keskustelhaan, ruottissa samtaalathaan, yhes\u00e4puhuthaan. Keskustelu tullee sanasta keskus, puhumisen keskel\u00e4 oon se asia mist\u00e4 keskustelhaan. Uskonto oon kans hyvin selke\u00e4 teki\u00e4 joka pellaa monela eri tasola, uskonnonharjotuksen ja tapojen ulkosina merkkein\u00e4 mutta kans ihmisten tavassa hahmottaa ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 mailmaa. Met n\u00e4em\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kunka n\u00e4iss\u00e4 teki\u00f6iss\u00e4 oon sek\u00e4 ulkonen olemus, jonka vieras n\u00e4kkee varsin, ja sis\u00e4nen olemus, joka vaikuttaa siihen kunka ihminen mailman kokkee ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sitten oon viel\u00e4 eetninen erityisluonne. Eetnisyys oon susiaalisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4 katekurii, ja eetnisen ryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 yhist\u00e4\u00e4 esimerkiksi elintavat, ulkon\u00e4k\u00f6, ruoka, pukeutuminen, perinne, histuuria, kieli eli murre, uskonto, sympoolit ja tratisuunit. Eetnisen ryhm\u00e4n j\u00e4senil\u00e4 saattaa olla yhtheinen alkuper\u00e4 mutta n\u00e4in ei ole ole pakko olla. N\u00e4emm\u00e4 varsin, ette eetnisyyen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 oon my\u00f6t\u00e4 kieli ja uskonto, jokka jo havattimma selviksi erityispiirtheiksi. Ko siutamma nyt net, j\u00e4ljele j\u00e4\u00e4 piirtheit\u00e4 jokka mennee sanoa kyltyyrisiksi: ulkonen olemus, tavat, elinkeinot, histuuria ja tratisuunit. Ja t\u00e4ss\u00e4 tulhaan vaikeale aluheele. Jos ryhm\u00e4l\u00e4 oon ainuasthaan n\u00e4it\u00e4 kyltyyrisi\u00e4 piirtheit\u00e4, menneek\u00f6s puhua minuriteetista vain oonkos kysymys tavalisesta paikaliskyltyyrist\u00e4. Joka seu\u2019ula oon nimitt\u00e4in sille ominaiset tavat, vaatetus, ruoka, histuuria ja tratisuunit, ja t\u00e4mm\u00f6sheen paikaliskyltyyhriin saattaa liitty\u00e4 hyvinki vahva itentiteetti. Minuriteetin kohala erityisluonne merkittee, ette ero valtav\u00e4esth\u00f6\u00f6n oon ilmeinen ja usseimmiten kans ette siihen liittyy syrjinn\u00e4n riski. Minuriteetti tarvittee tukea, jotta se olisi tasavertanen muun v\u00e4est\u00f6n kans ja ette se saattaisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sen erityispiirtheet.<\/p>\n
Mie n\u00e4en, ette ko jotaki ryhm\u00e4\u00e4 tarkastelhaan nimenomhaan minuriteettina, oon l\u00e4h\u00e4tt\u00e4v\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 teki\u00f6ist\u00e4. Tarkasteltava mik\u00e4 oon t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n erityisluonne, ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja mill\u00e4 tavhoin se erottaa he\u00e4t muusta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Asettaakos se he\u00e4t huonomphaan asehmaan ja maholisesti syrjinn\u00e4n kohtheeksi? Oonkos ryhm\u00e4n erityisluonne, siis justhaan se mik\u00e4 tekkee heist\u00e4 minuriteetin, uhanalasenna, ja halvaakos ryhm\u00e4 itte s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sen luontheen ja tarvitteekos se siihen tukea.<\/p>\n
Torniolaaksolaisten kohala tilane oon, ette laki m\u00e4\u00e4rittellee torniolaaksolaiset minuriteetiksi, mutta ei spesifiseeraa mill\u00e4 perusteela. Koska eriksheen oon m\u00e4\u00e4ritelty me\u00e4nkieli v\u00e4h\u00e4mist\u00f6kieleksi, mennee olettaa ette torniolaaksolaisten kohala oon aateltu nimenomhaan kielt\u00e4 perustheena. Viimi aikoina oon kuitenki essiintynny erimielisyytt\u00e4 siitt\u00e4, oonkos kieli ratkaseva teki\u00e4 torniolaaksolaisen minuriteetin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4nn\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kysymys jakkaa ihmiset: toiset eiv\u00e4t k\u00e4sit\u00e4 mik\u00e4s heist\u00e4 tekis minuriteetin ellei kieli, toiset kokevat ette he\u00e4n itentiteettih\u00e4\u00e4n loukathaan jos minuriteethiin kuuluminen oon kielest\u00e4 kiinni.<\/p>\n
Asiaa mennee piiain parhaiten tarkastella aikaperspektiiviss\u00e4. Histuriallisesti torniolaaksolaiset oon selv\u00e4 minuriteetti. Kysymys oonki, paljonko erityisluonnetta j\u00e4\u00e4 j\u00e4lele jos kieli j\u00e4teth\u00e4\u00e4n poies. Piisaakos sit\u00e4 eelheen tekehm\u00e4\u00e4n oleellisen eron valtav\u00e4esth\u00f6\u00f6n ja oonkos se tarpheeksi voimakas kest\u00e4hm\u00e4\u00e4n jeneratsuunilta toisele. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta mennee n\u00e4hh\u00e4, ette kaikki erityispiirtheet eiv\u00e4t ole yht\u00e4 voimakkaita. Kieli ja uskonto oon vahvoja ominaispiirtheit\u00e4. Eetnisist\u00e4 teki\u00f6ist\u00e4 jokkut elintapoihin ja elinkeinoihin liittyv\u00e4 teki\u00e4t oon kans melko vahvoja. Usseimmat kyltyyriset teki\u00e4t oon aika heikot, net kyll\u00e4 saattava s\u00e4ily\u00e4 mutta oova k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain kryyvi\u00e4 paikallisessa kyltyyriss\u00e4. Jos met kattomma V\u00e4rmlantia, niin vanhaasta suomalaisuuesta ei ole j\u00e4lel\u00e4 ko joku hembygdsg\u00e5rd. 1920-luvula Ernst Lampen maino, ette menneek\u00f6h\u00e4\u00e4n sen kultuurin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, ko kieli kohta katoaa. Nyt met tii\u00e4mm\u00e4 kunka oon k\u00e4yny. Mulle oon sanottu ette net ei piiain haluhneet s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ommaa kultuuria. Siihen mennee sanoa takasi, ette oonkos sit\u00e4 halua torniolaaksolaisila t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jos meinathaan ette kieli saapi kuolla kohan kultuuri s\u00e4ilyy. Eik\u00f6s se minuriteetin erityisluonne h\u00e4\u00e4y n\u00e4hh\u00e4 aartheina, eli sillan tolppina, joista issoimmat oon net ko vahvemmasti kantava minuriteetti\u00e4 etheenk\u00e4sin. Kunkas mennee aatela, ette mie nyt heit\u00e4n tuon kielen, mutta kyll\u00e4 se muu jaksaa ell\u00e4\u00e4. Tullee seuraava jeneratsuuni, jolla oon jo perint\u00f6nn\u00e4 heikompi erityisluonne, miksis se ei heitt\u00e4isi poies viel\u00e4 liss\u00e4\u00e4. N\u00e4in se prukaa menn\u00e4, niin soon menny V\u00e4rmlannissaki.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 minun tarkastelumallissa mie siis l\u00e4hen siitt\u00e4, ette minuriteettia oon tarkasteltava ryhm\u00e4n\u00e4, jolla oon erityisluonne, joka sek\u00e4 erottaa sen muista ette yhist\u00e4\u00e4 sen sis\u00e4sesti. Nyt lopuksi mie pallaan niihin prupleemhiin, ko ihmiset oon kokehneet ette heit\u00e4 syrjith\u00e4\u00e4n ko eiv\u00e4t saa olla minuriteetti\u00e4 ko eiv\u00e4t ossaa kielt\u00e4. Ensim\u00e4inen vastaus minula oon, ette jokhaisela oon oikeus omhaan itentiteethiin, ja siihen ilman muuta kuuluu oma kulttuuriperint\u00f6. Mie tehen siis eron torniolaaksolaisen kultturiperinn\u00f6n ja minuriteetin v\u00e4lile. Minuriteetinki kohala mie mieluummin tarkastelen sit\u00e4, kunka yksil\u00f6n toiminta tukkee minuriteetin erityisluonnetta ja s\u00e4ilymist\u00e4, ko ette kuuluukos h\u00e4\u00e4n minuriteethiin eli ei. Oon oleellisempaa, s\u00e4ilyyk\u00f6s minuriteetti, ko ette saapikos joku kunnian kuulua minuriteetin viimisheen jenerasuuhnin.<\/p>\n
Yksi kulttuurip\u00e4rsuuna maino netiss\u00e4, kunka h\u00e4\u00e4n oli yll\u00e4ttynny ettei h\u00e4\u00e4n kuulukhaan siihen minuriteethiin jonka etheen h\u00e4\u00e4n teki t\u00f6it\u00e4. Oon torniolaaksolaista, me\u00e4nkielist\u00e4 sukua mutta itte ei ossaa kielt\u00e4. H\u00e4\u00e4n hunteerasi viel\u00e4, ette olis se villi\u00e4, ko h\u00e4nen kl\u00e4pit oppis koulussa me\u00e4nkielt\u00e4, ja sais olla my\u00f6t\u00e4 minuriteetissa, mutta ei h\u00e4\u00e4n. Minuriteetti ikk\u00e4\u00e4nko hypp\u00e4is h\u00e4nen ylitte. T\u00e4hh\u00e4\u00e4n mennee ensiksi sanua, ette aatos oon rohki hypoteettinen. Miss\u00e4s oon se koulu, joka antaa t\u00e4n\u00e4p\u00e4n\u00e4 Torniolaakson kl\u00e4peile me\u00e4nkielen. Aika ylheisesti n\u00e4m\u00e4t nuoremmat tuntuva aattelevan, ette joku muu hoitaa kielen s\u00e4ilymisen. Se vain oon harhakuva. Kielen v\u00e4litt\u00e4minen lapsile vaatii paljon ty\u00f6t\u00e4 kaikilta. Ja jos t\u00e4m\u00e4 p\u00e4rsuuna itte aktiivisesti alkais toimia niin ette h\u00e4nen kl\u00e4pit oppis me\u00e4nkielen, niin sillonhaan h\u00e4\u00e4n eesauttas minuriteetin s\u00e4ilymist\u00e4 toelisella, vahvala tavala. T\u00e4ss\u00e4 tulema siihen mik\u00e4 oon se oikea kysymys ja huoli: ei se ette kuuluukos se eli se minuriteethiin. Vain se ette mit\u00e4 minuriteetin etheen tehh\u00e4\u00e4n, ette sen erityisluonne s\u00e4ilyy ja ell\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Hannu T\u00f6yryl\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
F\u00f6retraaki, esitetty\u00a0Me\u00e4nmaan kirjallisuuen p\u00e4iv\u00e4l\u00e4, Mataringissa 18.4.2013 Kysymys siitt\u00e4, kuas kuuluu minuriteethiin ja olletikki, ette oonkos se kiini kielen ossaamisesta, oon ollu paljon framila viimisen vuen aikana Torniolaaksossa. Mie olen osallistunnu keskusteluihin, paljolti netiss\u00e4, julkisesti ja privaatisti. Nyt meinaan esitell\u00e4 joitaki … Lue loppuun