{"id":11,"date":"2015-03-13T13:24:35","date_gmt":"2015-03-13T11:24:35","guid":{"rendered":"http:\/\/freygish.com\/ploki\/?p=11"},"modified":"2015-04-24T14:29:17","modified_gmt":"2015-04-24T11:29:17","slug":"suutelman-aikaa-luppiovaarala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2015\/03\/13\/suutelman-aikaa-luppiovaarala\/","title":{"rendered":"Suutelman aikaa Luppiovaarala"},"content":{"rendered":"<div id=\"short\">\n<p><span id=\"lorem\"><strong>ME\u00c4NMAA<br \/>\n<\/strong><em>Suutelman aikaa Luppiovaarala<\/em>\/<em>Kysstid p\u00e5 Luppioberget <\/em>oon musikaaliosotelma, joka kuoron, solistin ja kertojan kautta kuvvaa Me\u00e4nmaan pitk\u00e4\u00e4 muistia ja maiseman kauhneutta. Me\u00e4nmaan sielunmaisema oon t\u00e4ss\u00e4 laulettuna liikuttavana osana. <\/span><\/p>\n<p><span id=\"lorem\"><strong>ME\u00c4NMAAN TEATTERI <\/strong>perustethiin vuona 2005. Se oon ollu my\u00f6t\u00e4 monessa isossa uupperassa ja tuottanu me\u00e4nkielist\u00e4 osotelmataietta. Tuottajanna oon toiminu <em>Doris Notlind<\/em>.<\/span><\/p>\n<div id=\"short\">\n<p><span id=\"lorem\"><a href=\"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/IMG_3981.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" size-medium wp-image-12 aligncenter\" src=\"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/IMG_3981-300x225.jpg\" alt=\"IMG_3981\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/IMG_3981-300x225.jpg 300w, https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/IMG_3981-1024x768.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">15. hein\u00e4kuuta 2014 oli osotelman ensi-ilta. Kattojia oli kokkointunnu vaaran laioile kohta 300, mik\u00e4 oli suuri yll\u00e4tys.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Teksti: Bengt Pohjanen<br \/>\nMusikki: Kaj Chydenius<\/p>\n<\/div>\n<p><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/AJ8gKDuoAUk\" width=\"560\" height=\"315\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\"><\/iframe><\/p>\n<div id=\"medium\">\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Me\u00e4nmaa haastatteli Bengt Pohjasta<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Oonkos <em>Suutelman aikaa Luppionvaaralla<\/em> kertaesitys, vai tulleeko esityksi\u00e4 liss\u00e4\u00e4? Ensi-ilta Me\u00e4nmaan flakun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: T\u00e4m\u00e4 on kertaesitys, syyst\u00e4 ette met suunnittelemma ensi kes\u00e4ksi laajeennettua esityst\u00e4 samasta teemasta, ehk\u00e4 oopperaa. Met halvama kunnioittaa Me\u00e4nmaan flakun p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sammala. On kaheksas kerta ko \u201dflakutamme\u201d ja vuona 2015 Ruottin Akatemii laittaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n (15. Hein\u00e4kuuta) Me\u00e4n flakup\u00e4iv\u00e4ksi elikk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 tullee Ruottin kalenterhiin. T\u00e4st\u00e4 olen iloinen koska olen asiaa vet\u00e4ny monta vuotta.<\/p>\n<p><strong>MM: <\/strong>Mist\u00e4s projekti oon saanu alkuna?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: Projekti oon l\u00e4hteny liikheele romaanistani \u201dFaravidin maa\u201d, 2013, joka k\u00e4sittellee vuet n. 1020-1056. Kertomus yritt\u00e4\u00e4 hakea me\u00e4n vanhoja juuria Kvvenimaan maaper\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Kunkas kauon\u00a0osotelmaa oon suuniteltu?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: T\u00e4t\u00e4 osotusta oon suuniteltu pari vuotta. Vasta viime syksyn\u00e4 saima sen verran tukea, ette pystyin kirjoittamhaan 14 laulua (7 me\u00e4nkielist\u00e4 ja 7 ruottinkielist\u00e4) ja Kaj Chydenius s\u00e4velsi. Laulut oon lyyrisi\u00e4, hiljasia, mietiskelevi\u00e4 ja hakevia.<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Mist\u00e4s\u00a0osotelma kertoo? Mit\u00e4 laulut k\u00e4sittelevv\u00e4? Mik\u00e4s oon esityksen l\u00e4ht\u00f6kohta? Mit\u00e4 esityksel\u00e4 tahothaan sanoa?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: T\u00e4ss\u00e4 kappale me\u00e4nkielisest\u00e4 k\u00e4sikirjoutuksesta, josta k\u00e4ypi ilmi mit\u00e4 yrit\u00e4mm\u00e4 teh\u00e4:<\/p>\n<p>Mie toivon, ette me\u00e4n laulut saattasit olla ylikulkupaikka toisheen aikhaan, jossa muistin palaset leijailevva ko keve\u00e4t lumihilheet komeanna tammikuisena talvip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. 2064 vuotta aikaa sana \u201dsuutelma\u201d osottu ensi kerran, ja se oli roomalaisen runoilijan Catulluksen laulussa: basium \u2013 laulu sen hetken ensim\u00e4isen kerran sai piihoon kommeimassa muo\u2019ossa \u2013 kahen rakastavam ihmisen suutelma.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaks kielt\u00e4 suutelevva toisia, ruotti ja me\u00e4nkieli. Kaks muistia kohtaava: lyhy ja pitk\u00e4. Lyhy ko nuorena k\u00e4vit t\u00e4\u00e4l\u00e4 viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 juhanusta ja lankesit ja kraapit naaman ja sanoit mammalesti, ette freistasit lent\u00e4\u00e4 Luppiovaaralta Aavasaksale. Pitk\u00e4 ko muistama Me\u00e4nmaan vanhaat kuninkhaat, joista Olavi Magnuksen \u201dCarta marina\u201d vuelta 1539 antaa tarkan kuvan: T\u00e4\u00e4l\u00e4 olit olheet kuninkas Tengillus ja Agrimus, niitten sotamiehet, mett\u00e4st\u00e4j\u00e4t ja kalastajat, paljon jumalia ja olentoja, joila kaikila olit nimet ja palvontapaikat. Ja kaiken t\u00e4m\u00e4n rikhaan kulttuurin keskel\u00e4 yks vanhaa temppeli pyhitetty apostooli Antile (Andreas).<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Miten kaksikielinen esitys toimii? Oonkos kaksikielinen esitys vaikea totteuttaa vain syntyyk\u00f6d se luonollisesti?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: Se oon meile niin tuttua, ettei tule ees aatelheeksi ette siin\u00e4 olis omgelmia.<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Kysheess\u00e4 oon musikaalinen esitys. Miten siihen on tultu ja mist\u00e4 yhteisty\u00f6 esimerkiksi Kaj Chydeniuksen kans oon l\u00e4hteny?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong> (osottaa kolimikielisyyth\u00e4\u00e4n vastaamalla suomeksi): Vuonna 2003, syksyll\u00e4, er\u00e4s tuttavani kysyi minulta jos tunen Kaj Chydeniuksen s\u00e4vellyksi\u00e4. Olin silloin kirjoittamassa ensimm\u00e4ist\u00e4 oopperaani Pelloon, Joppausoopperaa. Tietysti tunsin Chydeniuksen musiikiin jo vuosikymmenien taa. Tuttavani kehoitti minua ottaamaan yhteytt\u00e4 Chydenuikseen. Tunsin arkuutta, mutta kirjoitin ja sain heti avstauksen. Chydenius kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n oli innostunut Pellosta, Mukasta ja Pohjasesta. N\u00e4in syntyi yhteisty\u00f6, joka on kest\u00e4nyt kymmenen vuotta. Meist\u00e4 tuli yst\u00e4vi\u00e4, me olemme tehneet monta lualuesityst\u00e4, per\u00e4ti taitaa olla viides t\u00e4m\u00e4. Varmaan yli sata laulua. Pid\u00e4n h\u00e4nen musiikista.<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Kuka rahoittaa toimintaa?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: Me teemme melkein kaiken talkooty\u00f6n\u00e4. Olen vuona 1987 kirjoittanut me\u00e4nkielisen n\u00e4ytelm\u00e4n, Kuuot, joka oli ensimm\u00e4inen me\u00e4nkielinen n\u00e4ytelm\u00e4. Se t\u00e4ytti Pajala Folkets Husin nelj\u00e4toista kertaa. Sit\u00e4 ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei viel\u00e4 ole ylitetty mill\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 elokuvalla. Me perustettiin Tornionlaakson teatteri, joka saa paljon v\u00e4hemmist\u00f6rahaa, mutta sen kaappasivat ummikot (ruotsinkieliset) ja se on nyt jotakin muuta kuin \u201dme\u00e4n teatteri\u201d. Tuntuu nololta. Mutta niin tutulta.<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Yhteisty\u00f6tahot (Tornionlaakson teatteri, \u00d6vertorne\u00e5 kommun ja Kultur och utbildning) mik\u00e4 yhteisty\u00f6n merkitys on? Kuinka paljon yhteisty\u00f6ll\u00e4 on merkityst\u00e4 esimerkiksi alueen teatteritoiminnassa?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: Tornionlaakson teatterin kanssa ei ole yhteisty\u00f6t\u00e4 (katso yll\u00e4). \u00d6vertorne\u00e5n kunta on mukana ja kansanopisto. Maak\u00e4r\u00e4j\u00e4t (Lanstinget) ei ole tukena.<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Kuinka kauan Me\u00e4nmaan teatteri on toiminut? Mist\u00e4 Me\u00e4nmaan teatteri l\u00e4hti liikkeelle? Onko teatterilla kiinte\u00e4\u00e4 paikkaa, tilaa, jossa olla?<br \/>\nKuinka monta j\u00e4sent\u00e4 Me\u00e4nmaan teatterissa on? Onko kiinte\u00e4\u00e4 toimintaa?<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: Me\u00e4nmaan teatteri perustettin kohta kymmenen vuotta aikaa, koska me olimme Pellon Joppausoopperan aikona rakentaneet rajanylisen yhteisty\u00f6n ja yhteisymm\u00e4ryksen. Tornionlaakson teatteri ei ollut kiinnostunut rajaylisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4, koska sen johtajat eiv\u00e4t puhuneet suomea eik\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4. Meill\u00e4 ei ole kiinte\u00e4\u00e4 paikkaa. Me toimimme vapasti ja eri paikoissa.<\/p>\n<p><strong>MM<\/strong>: Me\u00e4nmaan teatterin tarkoitus ja merkitys me\u00e4nmaalla? Mik\u00e4li sinulle Bengt sopii, eritt\u00e4in kiva olisi jos pystyt t\u00e4h\u00e4n (ja toki muihinkin) vastaamaan ihan omin sanoin.<\/p>\n<p><strong>BP<\/strong>: Tarkoitus: 1. Kehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 rajan yli. 2. Antaa me\u00e4nkielisille kirjailijoille n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n koska se mink\u00e4 rakensimme kaapattiin ruotsalaisille. 3. Kehitt\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4 ja kulttuuria. 4. Esitt\u00e4\u00e4 me\u00e4n n\u00e4ytelmi\u00e4 (me\u00e4nkielell\u00e4: osotelmi\u00e4).<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ME\u00c4NMAA Suutelman aikaa Luppiovaarala\/Kysstid p\u00e5 Luppioberget oon musikaaliosotelma, joka kuoron, solistin ja kertojan kautta kuvvaa Me\u00e4nmaan pitk\u00e4\u00e4 muistia ja maiseman kauhneutta. Me\u00e4nmaan sielunmaisema oon t\u00e4ss\u00e4 laulettuna liikuttavana osana. ME\u00c4NMAAN TEATTERI perustethiin vuona 2005. Se oon ollu my\u00f6t\u00e4 monessa isossa uupperassa &hellip; <a href=\"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2015\/03\/13\/suutelman-aikaa-luppiovaarala\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,5,1],"tags":[],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kylttyyri","category-teatteri","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":102,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}