{"id":1220,"date":"2020-12-07T10:44:40","date_gmt":"2020-12-07T08:44:40","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=1220"},"modified":"2020-12-07T10:52:47","modified_gmt":"2020-12-07T08:52:47","slug":"rotubiologii-ei-vain-met-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2020\/12\/07\/rotubiologii-ei-vain-met-2\/","title":{"rendered":"Bengt Pohjanen, Rotubiologii &#8211; Ei vain met (2)"},"content":{"rendered":"<p><strong>Rotubiologii \u2013\u00a0 ei vain met! (2)<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Newtonille (1642-1727) taihvaansf\u00e4\u00e4ri oon kone, Descartekselle (1596-1650) ell\u00e4in oon kone, Hobbekselle (1588-1679) \u2013 yks sosialismin ja totalitaaristen valtioitten is\u00e4 \u2013 yhtheiskunta oon kone, La Metrielle (1709-1751) ihmisen kurento oon kone, mink\u00e4 se tietheelisesti halvaa toistaa teoksessaan <em>L\u2019Homme machine <\/em>(Ihminen oon kone), Pavloville (1849-1936, Nobelinpalkinto 1904) ja sen seuraajille ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen oon kone, seki.<br \/>\nEi ole olemassa sit\u00e4, mit\u00e4 tietheen nimiss\u00e4 ei saateta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ilmi\u00f6ksi ja faktaksi, matemaattiseksi hypoteesiksi ja polittiseksi mielikuvitukseksi.<br \/>\nMonet etev\u00e4t tietheen ihmiset oon olheet intohimosesti otettuja rotubiologiista. T\u00e4m\u00e4 tosiasia pit\u00e4s meit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seishauttaa, panna aattelheen perh\u00e4\u00e4n ja asethaan kriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Kunkas iso osa niin sanotusta tietheen diskursista oon vain subjektiivisia arvoja? Miss\u00e4s kulkee pseudotietheen ja tietheen raja? Koskas tie\u2019e menett\u00e4\u00e4 ja hukkaa asetetut eettiset rajat? Oonkos tie\u2019e aivan varmasti sammaa ko tieto?<br \/>\nL\u00e4nsimaisen juutalais\/kristilisen arvopohjan ja inhimilisten vaphauen- ja oikeuenaatoksen kannalta mulla oon oikeus kysheenalaistaa ja kritiseerata tietheelist\u00e4 toimintaa.<br \/>\nKunkas rotubiologii saatto kukoistaa? Vastaus l\u00f6ytyy perin\u00f6llisyysopista, siis genetiikan suuresta l\u00e4pimurrosta. Yks inspira\u0161uunil\u00e4he oli Darwinin (1809-1888)\u00a0 aatokset ja hunteerinkit me\u00e4n alkuper\u00e4st\u00e4 ihmisinn\u00e4. Spencerin (1820-1903) sosiaalidarwinismi ja Francis Galtonin (1822-1911) genetiikka tarjosit n\u00e4ile tietheelist\u00e4 perustaa, joita ei kysheenalaistettu. Sata vuotta aikaa julkasthiin tietheellisi\u00e4 teoksia, joissa v\u00e4itethiin rotupuhthauen olevan korkeakulttuurien elossa pysymisen ehto. <em>Vernichtung<\/em> (perikato) oli aatoksenna olemassa paljon ennen kansalissosialismin l\u00e4pimurtoa. Saksalaiset olit siin\u00e4 oikeassa, ette <em>Wir sind nicht allein<\/em>, emm\u00e4 vain met! Voi voi tuota <em>vain<\/em>. Emm\u00e4 vain met! Massojen surma oli komunismin ja nasismin alkuper\u00e4st\u00e4 aatetta.<br \/>\nN\u00e4it\u00e4 tietheelisi\u00e4 teorioita oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaikkialla: USA:ssa, Pohjosmaissa, Isobritanniassa, Belgiassa, Schweitsiss\u00e4, Balttian maissa, Japanissa ja muula p\u00e4in mailmaa.<br \/>\nYks psykiatri ja juristi julkasit Saksassa 1920 kirjan, jossa ehotethiin <em>Vernichtung <\/em>(perikato). L\u00e4ht\u00f6kohta oli ihmisen oikeus ittemurhaan ja eutanasihaan (kuolemisen apua). Miksis el\u00e4m\u00e4n, joka oon menett\u00e4nny merkityksen, tarkotuksen ja ilon, piti pelastaa? \u201dArvoton el\u00e4m\u00e4\u201d, \u201dtarpheeton el\u00e4m\u00e4\u201d, jopa \u201drannan korjua\u201d olit muo\u2019issa. N\u00e4in puhuthiin ja aatelthiin.<br \/>\nRyhmiin, joita saatto aijaa perikathoon, kuulu avuttomasti menetettyj\u00e4, parantumattomia heiko\u00e4lylisi\u00e4. Siin\u00e4 k\u00e4vi jopa niin, ette tietheelisiss\u00e4 piiriss\u00e4 meinathiin, ette nasistit olit vain menheet liika pitk\u00e4le. <em>Vain<\/em>! Itte olen kuulu, ette Leenini surmasi vain renegaattia, kansan viholisia ja uuen ihmnisen vastustajia. <em>Vain<\/em>!<br \/>\nTietheen puolela ja totalisten aatheitten puolela oon aina k\u00e4ytetty liika helposti tuota <em>VAIN<\/em>. Ihminen oon <em>VAIN <\/em>kone! Vaaralinen sana tuo <em>VAIN<\/em>. Se oon <em>VAIN<\/em>!<br \/>\nSeuraavassa ja viimisess\u00e4 pakinassa mie halvan asettaa kysymyksen: Mit\u00e4s meil\u00e4 oon oppimista aatellen tuota kolmip\u00e4ist\u00e4 lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4, komunismi-fasismi-nasismi, kauhun ja veren 1900-luvun aatheita. Asetan kysymyksen mit\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri sano kevv\u00e4il\u00e4 tietheen luotettavuuesta koskien koronaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rotubiologii \u2013\u00a0 ei vain met! (2) \u00a0 Newtonille (1642-1727) taihvaansf\u00e4\u00e4ri oon kone, Descartekselle (1596-1650) ell\u00e4in oon kone, Hobbekselle (1588-1679) \u2013 yks sosialismin ja totalitaaristen valtioitten is\u00e4 \u2013 yhtheiskunta oon kone, La Metrielle (1709-1751) ihmisen kurento oon kone, mink\u00e4 se tietheelisesti &hellip; <a href=\"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2020\/12\/07\/rotubiologii-ei-vain-met-2\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-1220","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-paijupilli-tinkaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1220","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1220"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1220\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1231,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1220\/revisions\/1231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1220"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1220"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}