{"id":14,"date":"2015-03-13T13:27:01","date_gmt":"2015-03-13T11:27:01","guid":{"rendered":"http:\/\/freygish.com\/ploki\/?p=14"},"modified":"2015-04-23T13:44:04","modified_gmt":"2015-04-23T10:44:04","slug":"faraviitin-maa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2015\/03\/13\/faraviitin-maa\/","title":{"rendered":"Faraviitin maa"},"content":{"rendered":"
\n

\"Kansi_Faravid_1200\"<\/a><\/span><\/p>\n

\u00a0ME\u00c4NMAA<\/strong><\/span><\/p>\n

Vanhiimasta histuuriasta oon v\u00e4h\u00e4n varmoja tietoja. Vasta 1200-luvulta l\u00f6ytyy tokym\u00e4ntti\u00e4, jokka kertova faktaa. Lekentaa, laulua, tarinaa ja pitk\u00e4\u00e4 muistia tietenki oon ja net sanova aina jotaki mit\u00e4 oon ollu. T\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4n muistin varhaan kirjailia Bengt Pohjanen oon rakentannu romanin Faravidin maa, joka kuvvaa 1000-lukua ja levitt\u00e4\u00e4 lukijan silmien alle matkaa Rodenista (Nykynen Upplandia), Estlannin kautta Novgorodhiin, Karjalhaan ja Me\u00e4nmaahan.<\/p>\n

Kirjan alussa met saama tiet\u00e4\u00e4 miksi t\u00e4m\u00e4 tarina oon t\u00e4rke\u00e4:<\/p>\n

Kyll\u00e4 meist\u00e4 oon kylliksi vaijettu<\/p>\n

<\/strong>Kyll\u00e4 meist\u00e4 oon jo kylliksi vaijettu. Kyllin kauon met olema el\u00e4hneet me\u00e4n alkuper\u00e4n unholaa. Kyllin kauon me\u00e4n korvat oon kuunelheet meist\u00e4 viehraita sanoja niilt\u00e4, jokka tukit me\u00e4n suut ja tehit meist\u00e4 mykki\u00e4.<\/p>\n

Joka ei ti\u00e4 mist\u00e4 h\u00e4\u00e4n tullee, se ei ti\u00e4 mihink\u00e4 h\u00e4\u00e4n oon menossa; eik\u00e4 se ti\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4\u00e4n oon. Kansa, joka esi-vanhempansa unhouttaa, unhouttaa oman tulevaisuuen. Kuohleet tartteva me\u00e4n muistamista ja met tarttema muistaa heit\u00e4. Me\u00e4n v\u00e4lil\u00e4 oon vain verho ja met kuuluma samhaan pitkh\u00e4\u00e4n muisthiin, Girihjaan. \u00a0\u00a0 Met emm\u00e4 saata menheiss\u00e4 aijoissa ell\u00e4\u00e4 mutta menheet aijat el\u00e4v\u00e4 meiss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 meil\u00e4 ei ole valinan varraa. \u00a0\u00a0 Ilman pitk\u00e4\u00e4 muistia, Girijaa, heimo ei saata ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itte\u00e4, ei l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ommaa paikkaa ihmiskunnan kohtaloissa, ei ommaa henke\u00e4 eik\u00e4 perint\u00f6\u00e4 omassa maassa.<\/p>\n

Girijasta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 myytin, laulun, taijan ja satumaan. Girijassa kansa n\u00e4kkee ittens\u00e4, ainaki s\u00f6l\u00e4st\u00e4. Satu ja tarina hohtava kansan yl\u00e4puolela. Myytist\u00e4 l\u00f6ytyy syv\u00e4 omakuva.<\/p>\n

Vallottajat oon omala kielel\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelheet me\u00e4t, sanohneet mit\u00e4 ja ket\u00e4 met olema, kirjottanheet me\u00e4n histuurian ja k\u00e4skenheet me\u00e4t isthuun kattomapaikale ja sielt\u00e4 seuraahmaan he\u00e4n sanojen pitk\u00e4\u00e4 juoksua. Viehraat kielet oon tulkinheet meit\u00e4 ja me\u00e4n sein\u00e4koristuksia, me\u00e4n tapoja ja menoja. Met olema olheet vaiti vaikka omat sanat suussa oon sulahneet kuumasta halusta kertoa. Mutta me\u00e4n omat sanat ei ole kelvanheet. Me\u00e4n ommaa kielt\u00e4 ei ole tunnustettu, eik\u00e4 meit\u00e4.<\/p>\n

Ko kuolee kieli, kuolee kansa. Metki olema tuhon ja holokaustin lapsia.<\/p>\n

Mutta tarina putkahti tiet\u00e4j\u00e4n kannosta ja laulun hetelm\u00e4t sanasep\u00e4n juuresta: pitk\u00e4 piulookinen muisti oon pitempi ko vallan pissiim\u00e4t k\u00e4sivarret; meil\u00e4ki oon vuoret, v\u00e4yl\u00e4t, vainiot, lompolot, j\u00e4rvet, virrat ja polut, jokka kaikin kantava muistoja ja tarinoita. Ja jos n\u00e4m\u00e4 vaikenevva niin Girija puhhuu hiljasen sammalheen l\u00e4pi ja j\u00e4nkkien pounukoista, polkujen kieloista ja lumihilheist\u00e4, jopa vanhaan hirsitalon sahajauhoista.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0ME\u00c4NMAA Vanhiimasta histuuriasta oon v\u00e4h\u00e4n varmoja tietoja. Vasta 1200-luvulta l\u00f6ytyy tokym\u00e4ntti\u00e4, jokka kertova faktaa. Lekentaa, laulua, tarinaa ja pitk\u00e4\u00e4 muistia tietenki oon ja net sanova aina jotaki mit\u00e4 oon ollu. T\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4n muistin varhaan kirjailia Bengt Pohjanen oon rakentannu romanin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,1],"tags":[],"class_list":["post-14","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kylttyyri","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":77,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}