Me\u00e4nmaan kielen ja kultuurin tulva alko pikkuhiljaa nousheen 60-luvula ko met 40-lukulaiset tulvima jymnaashiin, olletikki Haaparannale. Oppilaslistoila suuriin osa sai F-kirjaimen nimen perh\u00e4\u00e4n. Suomenkielt\u00e4 sai opiskella, vaikka meit\u00e4 kursila ei ollu monta. 1967 met perustimma ensim\u00e4isen f\u00f6reninkin Uppsalassa ja sen teht\u00e4v\u00e4 oli suojela ja kehitt\u00e4\u00e4 me\u00e4n kielt\u00e4 ja kulttuuria.<\/p>\n
70-luvula tulva pikkusen nousi ja 80-luvula tulva voimistu, ensim\u00e4inen romaani, minun Lyykeri tuli, teatteria, lauluja, runoa, Markkyksen evanjeeliymmi- Tule Leevi f\u00f6lhjyyn ja 1988 met julistimma me\u00e4nkielen omaksi kieleksi. 90-luvula tuli ensim\u00e4inen kielioppi. Tulva nousi karkeile ja pelloile, mutta niinku tet ti\u00e4tt\u00e4 tulvavesi laihtuu sen my\u00f6t\u00e4 ko se levi\u00e4\u00e4 ja vesi muuttuu sakeamaksi sen kaeumas tulvasta ko se joutuu. T\u00e4m\u00e4 kuvvaa me\u00e4nkielen ja kulttuurin kehityst\u00e4, jossa byrokratii oon niinku aina muuttunu kahleiksi, joitten nimi oon \u201dkanslii\u201d ja sielt\u00e4 virtaavat kirjotukset. Niinku Kafka kerran sano: \u201dKiutun v\u00e4en kahleet oon kansliajulkasut!\u201d<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4t me\u00e4nkielisten teatterit, oopperat ja satsaukset joutuva kahleishiin eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se etheenp\u00e4in \u201dkansliikirjotusten\u201d kahleissa. Istuthaan kokkouksissa, joissa kahleet kaliseva. Istuthaan valtion laitosten kans kokkouksissa ja kiertokyselyit\u00e4 lentelee.<\/p>\n
Sana byrokratii <\/em>tullee latinasta ja kreikankielest\u00e4. Burrus <\/em>(Latinaa)=punanen ja kratein<\/em>(Kreikkaa)=hallita. Se tullee siitt\u00e4, ette franskalaisela kontturiv\u00e4el\u00e4 oli punanen paita. N\u00e4m\u00e4t oon jonku sortin ylikonheenhoitajia, joita ei n\u00e4y ko net istuva laivan alavuoninkissa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u00e4v\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mihin laiva kulkee, eik\u00e4 se niit\u00e4 matkan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ees kiinostaa.<\/p>\n Ko n\u00e4m\u00e4t punahallittijat aikova teh\u00e4 uusia p\u00e4\u00e4t\u00f6kis\u00e4 ja lakimuutoksia net ei kysy kansalta eik\u00e4 v\u00e4elt\u00e4, net l\u00e4h\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kierokyselyit\u00e4 f\u00f6reninkille, laitokshiin, joita net itte oon perustanheet. T\u00e4m\u00e4 oon sit\u00e4 mukademokratiita. T\u00e4m\u00e4n sit\u00e4 kokkee nyt me\u00e4n minuriteetissa. N\u00e4it\u00e4 punapaitaherroja ja punapaitaherrattaria en ole koskhaan n\u00e4hny mish\u00e4\u00e4n eik\u00e4 net vastaa jos l\u00e4h\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen. Net v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 valtion kiertokyselyit\u00e4 ja palkka juoksee laivan ylivuonkissa. Lucianp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2024<\/p>\n Bengt Pohjanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Me\u00e4nmaan kielen ja kultuurin tulva alko pikkuhiljaa nousheen 60-luvula ko met 40-lukulaiset tulvima jymnaashiin, olletikki Haaparannale. Oppilaslistoila suuriin osa sai F-kirjaimen nimen perh\u00e4\u00e4n. Suomenkielt\u00e4 sai opiskella, vaikka meit\u00e4 kursila ei ollu monta. 1967 met perustimma ensim\u00e4isen f\u00f6reninkin Uppsalassa ja sen … Lue loppuun
\nLaivan kannela tuulee. Suunta oon ep\u00e4selv\u00e4. Merirosvoja oon ollu paljon ja net oon ummikkoja ja net tuntee uhritikkurin f\u00e4rist\u00e4, burruksesta<\/em>. Net p\u00e4\u00e4sit laivale viehraina, mutta katosit alavuoninkhiin, eik\u00e4 niit\u00e4 enn\u00e4\u00e4 n\u00e4y. Joskus vilahtaa burrus<\/em>, olletikki teeveess\u00e4.<\/p>\n