{"id":222,"date":"2015-06-11T17:48:23","date_gmt":"2015-06-11T14:48:23","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=222"},"modified":"2015-06-11T22:33:35","modified_gmt":"2015-06-11T19:33:35","slug":"sosiulinkvistiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2015\/06\/11\/sosiulinkvistiikkaa\/","title":{"rendered":"Sosiulinkvistiikkaa"},"content":{"rendered":"

Mie lopultaki luin yhen kirjan sosiulinkvistiikasta. John Edwardsin ”Sociolinguistics: a very short introduction”<\/a>. N\u00e4m\u00e4 toela lyhyet johannot oon pruukanheet, mie pi\u00e4n, olla aika hyvi\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4nki tasala olevia.<\/p>\n

Se tekkee kyll\u00e4 hyvv\u00e4\u00e4 lukea eri asioista, kaikenlaista. Ja t\u00e4m\u00e4 olletikki tullee niin likele n\u00e4it\u00e4 me\u00e4nkielen asioita. Mutta se ei aina ole kuitenkhaan helppoa. Ko Edwards tullee kirjassa kielitten kuolemisen ja vaihettumisen kysymykshiin, niin se alkaa tuntua me\u00e4nkielen n\u00e4k\u00f6kulmasta aika kololta.<\/p>\n

Edwards pitt\u00e4\u00e4 katoavan kielen puolustamista aika vaikeana. Se n\u00e4kkee kielen vaihettumisen toisheen osana isompaa susiaalista ja ekonoomista muutosta. Kielt\u00e4 puolustavat aktivistit, se meinaa, ylheens\u00e4 tekev\u00e4 sen virheen ette eiv\u00e4t n\u00e4e t\u00e4t\u00e4 koko muutosta, ja yritt\u00e4vv\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vain kielen takasi niinko soli ennen, mutta ko se kielen vaihettuminen oon osa sit\u00e4 isompaa muutosta. Kunkas mennee k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 niink\u00f6 vain osan virtaa ymp\u00e4ri, takasinp\u00e4in.\u00a0Kielen pelastaminen j\u00e4\u00e4pi pienen aktivistijoukon hommaksi. Muuta\u00a0v\u00e4ke\u00e4 se ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kiinosta, vaikka net saattava sympatiseerataki. Mutta eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4he mukhaan mihinkh\u00e4\u00e4n. Toishaalta, Edwards ei kuitenkhaan meinaa ette minuriteetti olis ilman ommaa tahtoa ajautunnu kohti valtakulttuuria. Se huomauttaa ette ekonoomisissa ja juriidisissa asioissa, niink\u00f6 maanomistuskysymyksiss\u00e4, minuriteetit oon puolustanheet oikeuksihaan, vaikka oonki sitte antannu kielen vaihettua.<\/p>\n

Edwardsilla oon t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 tilane ja kehitys engelskankielisiss\u00e4 maissa. Kelttil\u00e4isitten kielten tilane Iso-Britanniassa ja Iirlannissa, ja maahanmuuttajitten ja aboriginaalitten kielet Ameriikassa. Poikkeuksenna se ottaa framile franskan kielen s\u00e4ilymisen Quebecissa Kanaatassa.<\/p>\n

Sit\u00e4 saattaa aatella, ette nuissa taphauksissa tilane oonki toinen. Ette oon ollu toela t\u00e4rke\u00e4 vaihettaa kieli engelskaksi, ko siitt\u00e4 oon seurannu parempi ekonoominen ja yhteiskunnallinen staattys. Mutta oonkos se kuitenkhaan niin erilainen ko tilanne me\u00e4nkielen kohala. Vaikka nuo kuvvaukset tuntuva kololta, niin net samala tuntuvva niin kovin tutuilta. Me\u00e4nkielen pelastaminen oon pienen aktivistijoukon asia. Muut saattava sympatiseerata eli ei, mutta harva tekee itte mith\u00e4\u00e4n. Mennee aatela, ette ekonoomisen aseman parantuminen viimisen 50 vuen aikana oon johtunnu siitt\u00e4 ette kieli oon vaihettu ruottiksi. Mie uskon ette rohki moni itte uskoo niin. Mie kyll\u00e4 uskon ette ekonoominen staattys olis parantunnu muutenki.<\/p>\n

Edwards ei paljon selit\u00e4 nuita susiaalisia muutoksia joihin kielen vaihettuminen on kytkeytynny. Me\u00e4nkielen kohala saattaa ainaki hunteerata sit\u00e4, ett\u00e4 ko 60 vuotta aikaa suvut oli liki t\u00e4ysin me\u00e4nkieliset, ja ihmisitten p\u00e4ivitt\u00e4iset yhteyet meni hoitaa me\u00e4nkielel\u00e4. Eli suomeksi, jos niin halvaa sanoa, ko siihen aikhaan ei k\u00e4ytetty sannaa ”me\u00e4nkieli”. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 me\u00e4nkielistenki suku on ruottinkielist\u00e4 ja ty\u00f6paikala pitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ruottia. T\u00e4m\u00e4 oon sit\u00e4 susiaalista muutosta, joka vaikuttaa t\u00e4n\u00e4p\u00e4n\u00e4 siihen miten ja miss\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 mennee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 asiassa mie pi\u00e4n, ette tuo Edwardsin juttu kielen muutoksesta osana ylheist\u00e4 susiaalista muutosta, joka tekkee vaikeammaksi kielen vaihettamisen takasi, auttaa k\u00e4sitt\u00e4mh\u00e4\u00e4n me\u00e4nkielenki tilanetta, vaikka se samala saattaa tuntua kololta ja vaikealta.<\/p>\n

Mutta toishaalta, Edwards ei kielikuolemaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kapittelissa ota framile kaksikielisyytt\u00e4 ratkasunna. Se ikk\u00e4\u00e4nko n\u00e4kkee kielikuoleman prusessina, jossa yksi iso kieli tullee yhen pienen kielen tilale. Sen aatoksen, ette minuriteettikieli saattais s\u00e4ily\u00e4 siin\u00e4 rinnala, se siuttaa, sannoo ette aktivistit ussein l\u00e4htev\u00e4 siitt\u00e4 ette kieli s\u00e4ilyis kotona, mutta ko sielt\u00e4 koista h\u00e4\u00e4tyy tulla ulos kans. Ikk\u00e4\u00e4nk\u00f6 se ei n\u00e4kis t\u00e4ss\u00e4 kaksikielisyyen mahollisuutta, niin ette kielile oon v\u00e4h\u00e4n eri tum\u00e4\u00e4nit miss\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n.
\nKaksikielisyytt\u00e4 k\u00e4sitelh\u00e4\u00e4n sitten aivan omassa kapittelissa, ja sillon siin\u00e4 fookys on kahen eli useamman ison kielen hallittemisessa, niink\u00f6 engelska ja franska. Edwards n\u00e4kkee kaksikielisyyen maholliseksi, vaikka net kielet ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekhaan sitten koskhaan yht\u00e4 vahvat. Ja yhen kielen oppiminen liss\u00e4\u00e4 ei ole misth\u00e4\u00e4n poies, ihmisheen mahtuu monta kielt\u00e4. Toishaalta Edwards oon varovainen siin\u00e4 ettei se pi\u00e4 varmana sit\u00e4, ette monikielisyys parantais yksil\u00f6n kykyj\u00e4, niink\u00f6 oon v\u00e4itetty. Mutta ei se haitaksikhaan taia olla.<\/p>\n

Hannu T\u00f6yryl\u00e4<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mie lopultaki luin yhen kirjan sosiulinkvistiikasta. John Edwardsin ”Sociolinguistics: a very short introduction”. N\u00e4m\u00e4 toela lyhyet johannot oon pruukanheet, mie pi\u00e4n, olla aika hyvi\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4nki tasala olevia. Se tekkee kyll\u00e4 hyvv\u00e4\u00e4 lukea eri asioista, kaikenlaista. Ja t\u00e4m\u00e4 olletikki tullee … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,11],"tags":[],"class_list":["post-222","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielesta-ja-sen-tilanteesta","category-luento-ja-essee"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=222"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":230,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions\/230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}