{"id":375,"date":"2015-08-13T16:35:03","date_gmt":"2015-08-13T13:35:03","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=375"},"modified":"2015-08-21T10:59:15","modified_gmt":"2015-08-21T07:59:15","slug":"bengt-pohjanen-suomen-meankielinen-mies-luento-13-8-2015","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2015\/08\/13\/bengt-pohjanen-suomen-meankielinen-mies-luento-13-8-2015\/","title":{"rendered":"Bengt Pohjanen, Suomen-\/me\u00e4nkielinen mies, luento 13.8.2015"},"content":{"rendered":"

Suomen-\/me\u00e4nkielinen mies<\/strong><\/p>\n

Seittenkari 2015-08-13<\/strong><\/p>\n

Kuulin \u00e4skett\u00e4in uutisissa, ette miehet \u2013 ei sanottu oonko ruottin- vai suomenkieliset \u2013 turhaan sy\u00f6v\u00e4 testosteroonipilleri\u00e4. Net ei auta nuoria, joila aina oon hoppu, eik\u00e4 ikk\u00e4intyvi\u00e4, joila puutuva vain niskat. \u00a0\u00a0 En ti\u00e4 mist\u00e4 oon kysymys, tuli vain miehleen vanhaa laulu: nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret. Minun isois\u00e4 istu seittem\u00e4n kuukautta tutkintafankilassa Haaparannala, joppauksesta epp\u00e4iltynn\u00e4, ko se sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4si tieten syytt\u00f6m\u00e4ksi toettu, se sano, ettei siel\u00e4 muuta h\u00e4tt\u00e4\u00e4 ollu ko se, ette h\u00e4\u00e4n vaihmoin menev\u00e4nn\u00e4 oli joka tuumaa niin miest\u00e4, ette jos h\u00e4\u00e4n olis sinne kuolu, vaivaiskoijuki olis oijenu h\u00e4nen hauala.<\/p>\n

T\u00e4mm\u00f6st\u00e4 killausta ennen oli. Piiain asiat olit yksinkertasemmat. Mulla ja minun vaimola tullee ensi vuona 50 vuotta ja ko multa kysyth\u00e4\u00e4n kunka met sen olema klaaranheet mie pruukaan vastata, ette vaimoni ja mie rakastamma minua.
\nSuomen\/me\u00e4nkielinen mies? Miksi ylheens\u00e4 semmonen aihe? Ruottinkielinen mies? Olisko semmonen otsikko ees mielenkiintonen? Mutta suomenkielinen mies: siihen kuuluu omituisia epiteetti\u00e4, outoja ominaisuuksia. Ruottalaisila oon omat leimat: \u201dperklande pekka\u201d.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isil\u00e4 omat: Pekka ja Matti oon kalala. Sattuuki niin, ette k\u00e4\u00e4rme purasee Pekkaa pahasta paikasta. Matti soittaa l\u00e4\u00e4kerille, joka sannoo, ette ainua konsti pelasta Pekan oon ime\u00e4 poijes k\u00e4\u00e4rhmeenmyrkyn, muuten mies kuolee. Matti sulkee k\u00e4nnyk\u00e4n, Pekka kyssyy mit\u00e4 l\u00e4\u00e4keri sano. Matti vastaa: \u201dSie kuolet!\u201d<\/p>\n

Pekka ja Matti kalala. Matti lukkee lehte\u00e4, sannoo harvaksheen: \u201dVen\u00e4l\u00e4iset\u2026menev\u00e4\u2026kuuhun.\u201d Pekka heitt\u00e4\u00e4 uistina, oon hiljaa kauon, kyssyy sitte: \u201dKaikinko?\u201d<\/p>\n

Ruottin TV:ss\u00e4 oon suomalaisen rautakaupan mainos, jossa suomalainen mies essintyy villin\u00e4 suomenmiehen\u00e4. Uipi vishiin Azoreilta Suohmeen.<\/p>\n

*<\/p>\n

Mie olin joku vuosi sitte Kaakkois-Suomessa seminaarissa, jossa yks pitk\u00e4n uran tiplomaatti kans puhu. Se v\u00e4itti, ette ennakkoluuloja oon melkein mahotonta saa\u2019a poijes. Ei auta Alvar Aalto eik\u00e4 Sibelius. Kuva suomalaisesta \u2013olletikki miehest\u00e4 \u2013 oon niin sementeerattu, ettei sihen pure mikh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Joskus 1800-luvula romantiikka tartti vili\u00e4 alkuper\u00e4skansoja ja semmonen l\u00f6yty Suomesta. Sitte tuli metian aika ja metia tartti justhiinsa t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 materiaalia tienataksheen rahhaa ja saa\u2019aksheen lukijoita.<\/p>\n

Sata vuotta aikaa joku lehtimies k\u00e4vi t\u00e4\u00e4l\u00e4 Me\u00e4nmaassa. Se l\u00f6ysi r\u00e4nsistetyn vanhaan savusaunan. Sen etheen se asetti kaks oikein traasusta lasta ja v\u00e4itti niitten siin\u00e4 asuvan. Kuva kiersi ja joutu Luulajan tuomiokapituuhliin, joka tartti justhiinsa t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 kuvvaa ko olthiin alettu ruottalaisthaan Me\u00e4nmaata. Ruottalaistaminen tartti syyt\u00e4: pelastaa suomenkielinen kansa kurjuuesta, jonka kieli oli luonu. Kuva kaaplathiin mailmale ja niin alko se prosessi, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli ruottalaistaminen.<\/p>\n

Kieli oon minun mailma, v\u00e4itti Wittgenstein. Suomenkielisen miehen mailma oon kielelinen. N\u00e4in synty: perklande Pekka! Jos sen ruottalaistaa sen mailma muuttuu paremaksi. Se sivistyy.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kuva sai valtavan levikheen: se meni Ameriikhaan, Ven\u00e4j\u00e4lle ja Euroopan maihin. Mailmale oli annettu kuva ja se her\u00e4tti s\u00e4\u00e4li\u00e4. Isoja raham\u00e4\u00e4ri\u00e4 tuli Luulajan tuomiokapituuhliin ja n\u00e4il\u00e4 rahoila perustethiin Norrbottens l\u00e4ns arbetsstugor \u2013 Ty\u00f6tuvat, joissa lapset sait kieltheisen kuvan ittest\u00e4 ja omasta suomenkielisest\u00e4 taustasta. Se kuva muistuttaa paljolti siitt\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 leviteth\u00e4\u00e4n meist\u00e4 miehist\u00e4 ko uuet \u2013ismit tartteva syylisi\u00e4 ja pelastettavia.<\/p>\n

Yks kuva kahesta lapsesta savusaunan eess\u00e4 tuhosi koko kulttuurin. Kuva oli muuten aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4. Me\u00e4nmaa oon ollu Ruottin rikhaimpia osia. Ruottin Akatemiin perustaki oon valettu Me\u00e4nmaan lohirahoila. Minun esi-is\u00e4, Toivolansaaren pirkkamies, Pakkainen, oli maksamassa \u00c4lvsborgin lunnaita 1500-luvula.<\/p>\n

Jos kuvvaaja sata vuotta aikaa ei olis hakenu r\u00e4nsistynytt\u00e4 savusaunaa, se olis piiain n\u00e4hny suuret ja varkhaat talot ja mett\u00e4t, v\u00e4yl\u00e4nvarret ja pottumaat. Mutta ihminen n\u00e4kkee mit\u00e4 se halvaa. Joskus se kuvvaa mit\u00e4 sen aate tarttee levit\u00e4ksheen.<\/p>\n

Joskus se n\u00e4kkee harhoja ko se ei ossaa kielt\u00e4 tahi ei k\u00e4sit\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4\u00e4n n\u00e4kkee. Yks esimerkki oon Herodotos (k. 425 e Kr). Se oli Halikarnossoksesta ja k\u00e4vi Olbiassa. Sielt\u00e4 ith\u00e4\u00e4n p\u00e4in ja pohjosheen k\u00e4sin oli Skyyttien valtavat maat, loputtomat ja \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4t. Se kertoo kuulemansa: pohjosessa oon h\u00f6yhensein\u00e4. Mit\u00e4 se oon Herodotos ei taho k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Kieli ei piisaa. Se freistaa rohki kuvitela mit\u00e4 se oon mik\u00e4 piiskaa ihmisen kasuvia ja est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 mith\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 oon Ultima Geloni. Tiet\u00e4miselle oon raja. Ymm\u00e4rt\u00e4miselle kans. Herodotos kokkee jopa mailman lopun olevan siel\u00e4 miss\u00e4 h\u00f6yhenet putoava taihvaasta maahan, siel\u00e4 ei enn\u00e4\u00e4 ole kielt\u00e4, ei sanoja, siel\u00e4 ei enn\u00e4\u00e4 ole inhimilisyytt\u00e4. Siel\u00e4 ihminen ei saata ell\u00e4\u00e4, siel\u00e4 oon kuolema, se maa oon jopa histuurian ulkopuolela.<\/p>\n

Ko vieras kertoo se ei kerro kielen kautta, se kertoo v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitt\u00e4misen kautta. Se tarttee sit\u00e4 r\u00e4nsistynytt\u00e4 savusaunaa ja kahta traasuperkelett\u00e4. Eih\u00e4\u00e4n se muuten saata myy\u00e4 tavaraansa.<\/p>\n

Toinen historioittija, roomalainen Tacitus (55-120 j Kr), kertoo kans meist\u00e4. Skyytist\u00e4 oon tullu suetonia, jokka oon mailman onnelisinta kansaa: kurjuus oon niin hurjaa ja toivottomus niin pohjatonta, ettei net enn\u00e4\u00e4 tartte ees mith\u00e4\u00e4n toivoa. Net oon saavuttanheet apatheian<\/em>, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyen autaalisen onnen. \u00a0\u00a0 Seuraava kertomus vaimoista ja miehest\u00e4 l\u00f6ytyy Rimbertin kertomuksesta Vita Ansgarii (Ansgarin el\u00e4m\u00e4). Ansgar k\u00e4vi t\u00e4\u00e4l\u00e4 800-luvula ja se tiesi kertoa, ette pohjosessa oon kansa, jonka nimi oon Kveenas ja nimi johtuu siitt\u00e4, ette \u201dquinna\u201d (vaimoihminen) hallittee t\u00e4t\u00e4 tienoa. Miesten tilane oon hankala: vaimot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 niit\u00e4 vain siitossonnina ja ko net oon k\u00e4ytt\u00e4nheet miest\u00e4 siihen tarpheesheen net tappava miehen ja sy\u00f6v\u00e4 sen. Siksi miehet kiikkuva puihin ja freistaava klaarata siel\u00e4.<\/p>\n

Olisko t\u00e4m\u00e4 myytti pelastanu Suomen? Suomussalmen taistelu oli talvisoan t\u00e4rke\u00e4in. Ukrainalainen rykmentti (vain oliko armeeja) taisteli pient\u00e4 suomalaista sotajoukkoa vasthaan. Net olit kuuhleet, ette suomalaiset sotihlaat olit puissa ja siksi ukrainalaiset ammuit sinne, miss\u00e4 suomalainen ei ollut. Samoten kerto mulle ruottalainen vapaehtonen Sallassa, Vaaran Hildinki).<\/p>\n

Meit\u00e4 piiain naurattaa ko kuulema n\u00e4it\u00e4 vanhoja tarinoita, mutta saattaa olla, ette naurut kuivuva ko met havattemma, ette se kuva suomenkielisist\u00e4 ylheens\u00e4 ja olletikki miehest\u00e4 ell\u00e4\u00e4 yh\u00e4. Myytti oon sitke\u00e4, niinku tiplomaatti v\u00e4itti. \u00a0\u00a0 Avisit ja metiat oon viel\u00e4ki t\u00e4yn\u00e4 kaikenlasita tietoa meist\u00e4 suomenkielisist\u00e4 ylheens\u00e4 ja miehist\u00e4 olletikki. \u00a0\u00a0 Svenska Dagbladet kirjottaa 10.12.2003 Pajalasta, ette siel\u00e4 oon reaksun\u00e4\u00e4ri\u00e4 \u00e4iji\u00e4, jokka 60- ja 70-luvula vastustit s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja asfalttiteit\u00e4. Musikki tuli t\u00e4nne vasta 70-luvula. Raatiu samoten ja kramufooni. Miehet oon t\u00e4yn\u00e4 testosteroonia ja se aiheuttaa niiss\u00e4 raivoa ja net pieks\u00e4v\u00e4 jatkuvasti poikia, pakottaen niit\u00e4 uskhoon ja alenuksheen, l\u00e4nsilestaatialaisuutheen. Pojat oon menheet mykiksi. K\u00f6yhyytt\u00e4, kurjuutta, siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, omituisia v\u00e4rkki\u00e4 ja sortoa Pajalan l\u00e4nsilestaatialaisissa isoissa perheiss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tarjothaan 2003. Ja se mennee perile.<\/p>\n

L\u00e4nsilestaatialaisia ei Pajalassa koskhaan ole ollu. Jos joku mies olis nuin pahoinpitely poikaa minun kotikyl\u00e4ss\u00e4, se ei enn\u00e4\u00e4 kulkis miehen nimiss\u00e4 siel\u00e4. \u00a0\u00a0 S\u00e4hk\u00f6 tuli Pajalan Jarhoisheen ennen ko muuale p\u00e4in Ruottia, kiitos miehile, jokka viien miespolven aikana kaivoit juovaa ja sait siitt\u00e4 muuten kuninkas Oscari II:s mitalin. Juova antoo vesivoimaa ja s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kruuvaty\u00f6miehet ei asfalttia vastustanheet. Net tulit Kirunasta kotikylhiin authaan vanhempia tulvan peitt\u00e4mi\u00e4 teit\u00e4 pitkin, joskus kangela v\u00e4\u00e4nt\u00e4en piili\u00e4 etheenp\u00e4in. Ei net olheet hyvien teitten vastustajia.<\/p>\n

Minun kotona laitethiin musikkia kaapelin kautta lehmillekki navethaan, ko tutkimus Suomessa oli osottanuu, ette lehm\u00e4t lyps\u00e4v\u00e4 paremin ko saava kuunela Sibeliusta. Minun is\u00e4, joka oli tyypilinen suomenkielinen mies, sen hommasi. \u00c4iti saatto olla vasthaan. Samoten ko is\u00e4 toi lypsykonheen. Muoriska ei sit\u00e4 puhuetllu kolhmeen viikhoon. Se oli loukanu sen ittetuntoa: vain h\u00e4\u00e4n ei enn\u00e4\u00e4 muka pystys lypsh\u00e4\u00e4n k\u00e4sin!? Noh, se havatti sitte, ettei se kone niin huono ollu. Siilo tuli Suomesta. Se oli joku A.V. Virtanen-hoito. Miehet eistit kaikela laila kehityst\u00e4. Ei net olheet vasthaan.<\/p>\n

Elvist\u00e4 ja Tommy Steeli\u00e4 kuunelthiin niinku muula p\u00e4in.<\/p>\n

*<\/p>\n

H\u00e4\u00e4tyy jotaki puhua suomenkielisest\u00e4 miehest\u00e4 ja kulttuurista. Avisista saapi lukea, ette t\u00e4\u00e4l\u00e4 ei ole luettu kirjoja, ette t\u00e4\u00e4l\u00e4 oon sanottu, ette tullee hulluksi jos lukkee kirjoja. Ette miehet ei ole kirjottanheet eik\u00e4 luohneet. Suomalainen mies oon pakana ja ruunankummi. \u00a0\u00a0 Kattokkaa Hasse Alatalon lulukirjaa Nurmen lintu! Siel\u00e4 oon en\u00e4mpi suomenkielisi\u00e4 miehi\u00e4 ko vaimoihmis\u00e4, mutta kaikkia oon paljon.<\/p>\n

Mie annan puhheenvuoron miehele ittele: \u201dJoskus lainasi opettaja meile h\u00e4nen omia kirjoja. Sill\u00e4 laila met saima jo kansakoulussa tutustua semmoshiin ko \u201dF\u00e4nriks St\u00e5ls s\u00e4gner\u201d, Snoilskyn \u201dSvenska bilder\u201d ja Rydberg-in runhoin. Kansankoulun loputtaen met tilasimma 25-\u00e4yrin kirjoja kustanusyhti\u00f6ist\u00e4 ja me\u00e4n k\u00f6yhil\u00e4 rahoila met prenymereerasimma Allers Familjejournal-in.<\/p>\n

Posti tuli kylh\u00e4\u00e4n kerran viikossa ja se oli j\u00e4nnitt\u00e4vv\u00e4\u00e4 jatkaa lukemista avisin jatkokertomuksia. Luulajan kirjaston kirjaloovien kautta v\u00e4litethiin tutustuksia monen suuren tekij\u00e4n kans hengen mailmassa, niinku Strindberg, Heidenstam ja Lagerl\u00f6f, Fr\u00f6ding ja Karlfeldt, Jack London ja Rudyard Kipling ja monen toisen. Mie uskon ette met luima v\u00e4hinth\u00e4\u00e4n yht\u00e4 innokhaasti ja yht\u00e4 paljon ko nuoriso ylheens\u00e4 me\u00e4n kirjat\u00e4ytettyn\u00e4 aikana.<\/p>\n

Me\u00e4n into ruottin kirjalisuutheen ei erottannu meit\u00e4 suomenkielen kirjalisuuen tutustumisesta. Tornionlaakson kirjailian V\u00e4in\u00f6 Katajan kirjat kuuluit me\u00e4n ensim\u00e4ishiin lukemishiin. Me\u00e4n kirjahylhyyn l\u00f6ysi monta suomalaista kirja tiens\u00e4. Siin\u00e4 oli kirjoja joitten tekij\u00e4t olit Kivi, Kianto, Aho, Linnankoski, Kallas ja moni muu. Kiven \u201dSeitsem\u00e4n veljest\u00e4\u201d (ruottiksi: \u201dSju br\u00f6der\u201d) oli \u00e4\u00e4nheenlukemiskirja piisivalkean ymp\u00e4rill\u00e4 yhen talven aikana. Kunka met senth\u00e4\u00e4n nautima \u00e4itin ja is\u00e4n kans kirjoista: Ahon \u201dRautatie\u201d (ruottiksi: \u201dJ\u00e4rnv\u00e4gen\u201d), Kallas \u201dReigin Pappi\u201d ja Barbara von Tieshausen \u201dKansan opiston laulukirja\u201d (ruottiksi: \u201dFolkh\u00f6gskolans s\u00e5ngbok\u201d) opetti me\u00e4t rakastamhaan usheita suomalaisia lauluja.<\/p>\n

Niin met kehityim\u00e4 kahessa kulttuurikieless\u00e4 samala ajala. Ruotti ja suomi ei olheet meile ko tuli ja vesi toishiin suhtautuna. Kummakki kielet rikastuttiva me\u00e4n el\u00e4m\u00e4t ja eistiv\u00e4 me\u00e4n kehitykset aivan varmhaan tehokhaamasti ko kasvatus ykskielisuuen merkiss\u00e4.\u201d \u00a0\u00a0 Me\u00e4nmaan (jopa Suomen) ensim\u00e4isi\u00e4 kaunokirjalisia runoja oon Antti Mikkelinpoika Keksin Tulva ja Mataringin pahat paarnat.<\/p>\n

Mie olen alkanu kirjothaan samhoin aikhoin ko sukulaiseni Timo K. Mukka, 50-luvula. Ei minua ainkhaan kukhaan pilkanu eik\u00e4 mainonu. P\u00e4invastoin: kunniotus oli suuri niit\u00e4 miehi\u00e4 kohthaan, jokka opiskelit ja luit, kirjotit ja lauloit.<\/p>\n

Meit\u00e4 oli minun kotona vain miehi\u00e4 ko sisaret siiryit Kiruhnaan. Kukas meil\u00e4 oli matot puistanu ja jouluklapit k\u00e4\u00e4riny jos en mie ja velipojat. Minun is\u00e4 laitto ruokaa ja autto k\u00f6\u00f6kit\u00f6iss\u00e4. Ei kukhaan pit\u00e4ny sit\u00e4 kamalanna. Se oon yks myytti miehest\u00e4, ette met emm\u00e4 ole tehneet vaimojen t\u00f6it\u00e4. Se tullee ummikkoruottalaisten taholta. Ko net ei ole el\u00e4hneet me\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ei net ole k\u00e4yhneet isoissa seuroissa. Siksi net ei ole n\u00e4hneet Me\u00e4nmaan suomenkielisi\u00e4 miehi\u00e4 itkemess\u00e4, hallaamassa, liikutukissa.<\/p>\n

Me\u00e4nmaan mies oon hell\u00e4luontonen ja empaattinen.<\/p>\n

Suomenkielinen mies l\u00f6ytyy monikasuvisenna, niinku kaikki muut miehet, mutta piiain herkemp\u00e4nn\u00e4 ja hellemp\u00e4nn\u00e4 ko jermaaninen partaviikkinki.<\/p>\n

T\u00e4\u00e4l\u00e4 oon ollu lahjakhaisia mieh\u00e4 ja vaimoja. Taiteiljoita ja sotamiehi\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4ke\u00e4 lappo joka talosta. Sielt\u00e4 tuli lapsia, raahvaita ja t\u00e4ysi\u00e4, vaimoihmisi\u00e4 ja miehenpuolia, norttolappalaisia ja lantalaisia, j\u00e4rvil\u00e4isi\u00e4 ja rantalaisia, hevosmiehi\u00e4 ja ettomiehi\u00e4, niitynraivausmiehi\u00e4 ja hein\u00e4miehi\u00e4, poromiehi\u00e4 ja nikkausmiehi\u00e4, kotimiehi\u00e4 ja veisumiehi\u00e4, ilonpitomiehi\u00e4 ja naimamiehi\u00e4, sanomitten muistomiehi\u00e4 ja uutisitten kuljetusmiehi\u00e4 ja loruitten lappomiehi\u00e4, vasikantappomiehi\u00e4 ja siankollausmiehi\u00e4 ja lehm\u00e4nastutusmiehi\u00e4 ja poijitusmiehi\u00e4, jutamiehi\u00e4 ja outalappalaisia, keng\u00e4nkurppomiehi\u00e4 ja h\u00e4rk\u00e4miehi\u00e4, koiven n\u00e4sk\u00e4\u00e4ji\u00e4 ja Tilleylampun sytytysmiehi\u00e4, piisivalkean joutov\u00e4ke\u00e4, tinkamiehi\u00e4 ja palvausmiehi\u00e4, vastarannan kulkijoita ja taihvaanvinkin kuvvaajia, mallaajia ja t\u00e4ll\u00e4\u00e4ji\u00e4, saamamiehi\u00e4 ja pestimiehi\u00e4, velanperi\u00f6it\u00e4 ja onnenonkimiehi\u00e4, kirnun tiinutusmiehi\u00e4 ja tuhkasep\u00e4n pojanpoikia, rautatieliljan hakkomiehi\u00e4 ja vesivaltion siltamiehi\u00e4, Manalaharjun mustalaismiehi\u00e4, ja sy\u00f6m\u00e4miehi\u00e4, joitten sukuper\u00e4 oli ko kaartislaisitten risuaijat ja K\u00e4ns\u00e4l\u00e4n rakopinnapoikia, joitten ainua huoli oli vaimov\u00e4en etupuoli, ja Pajalan piksipoikia, joita maa parrelheen paino, ja Kursun knapsuja, jokka matheen maksasta tykk\u00e4sit ja hirventurpaa pathaan viskoit ja Luppo-Aate, joka pokala p\u00f6lli\u00e4 teki ja kirhveel\u00e4 porria karsi, ja jos aatheen miehet r\u00e4kn\u00e4\u00e4 niin Leninin kurmuk\u00e4rp\u00e4set jokka muniva taljan alle, ja Hitlerin s\u00e4\u00e4sket, joita r\u00e4kk\u00e4\u00e4 vaikka silm\u00e4t pannee kiini, ja Hagbergin paarmat, joile ei muuta ko tikku persheesheen, ja muut sen aijan sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isummikot, jokka me\u00e4n vert\u00e4 saalistit ja sit\u00e4 kyll\u00e4 r\u00e4kk\u00e4si ko perheet olit ko r\u00e4k\u00e4n vaivaamia portokkia, kuljit roikassa kylki kylke\u00e4 vasten, ja kaikin viskoit kuusenoksia faariskan f\u00f6ljyn etheen ja siunailit meit\u00e4 kaikkia, mutta enniiten Iso-Iiskoa, joka tappo karhuun puukola ja sai silt\u00e4 siunauksen ennen ko karhuu meni tuonilmashiin. Hannes n\u00e4ki koston enkelin, mutta Hannes oli illotiiniss\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 ollu taikaa.<\/p>\n

Ja P\u00f6ksy-Eevertti, miest\u00e4 joka tuuma, se se pruukasi sanoa: \u201dK\u00e4\u00e4nypp\u00e4 Peeta, mie pr\u00e4mh\u00e4yt\u00e4n!\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen-\/me\u00e4nkielinen mies Seittenkari 2015-08-13 Kuulin \u00e4skett\u00e4in uutisissa, ette miehet \u2013 ei sanottu oonko ruottin- vai suomenkieliset \u2013 turhaan sy\u00f6v\u00e4 testosteroonipilleri\u00e4. Net ei auta nuoria, joila aina oon hoppu, eik\u00e4 ikk\u00e4intyvi\u00e4, joila puutuva vain niskat. \u00a0\u00a0 En ti\u00e4 mist\u00e4 oon kysymys, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-375","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luento-ja-essee"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=375"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":381,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375\/revisions\/381"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}