Joulukuussa 2015 mie kirjotin t\u00e4mm\u00f6sen pakinan Haaparannanlehess\u00e4. En ole tarvinu t\u00e4t\u00e4 muuttaa.<\/p>\n
\u00a0<\/strong>Olemakos met me\u00e4nmaalaiset kv\u00e4\u00e4ni\u00e4? Oikea vastaus: emm\u00e4 ainaskhaan!<\/p>\n Vanhoita kv\u00e4\u00e4ni\u00e4 ei enn\u00e4\u00e4 ole olemassa. Net tappo mustarutto (=digerd\u00f6den) ja pyh\u00e4 Birgitta.<\/p>\n Me\u00e4n esivanheemat oon tulheet Karjalasta, Savosta, Turusta, Belgiasta, Valunien maasta ja muualta k\u00e4sin Suomea ja mailmaa ko kv\u00e4\u00e4nit jo olit poijessa t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Miep\u00e4 freistaan selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hoijon. Sana kv\u00e4\u00e4ni oon sama ko kainus, joka oon sama ko vanhaa quena. Norjalaiset oon sanohneet me\u00e4nmaalaisia kv\u00e4\u00e4niksi ja met sanoma nykysi\u00e4 Kalixin ja \u00d6verkalixin asukhaita kainulaisiksi (=kv\u00e4\u00e4nit). Se tarkottas sit\u00e4, ette nykyset me\u00e4nmaalaiset ja nykyset kainulaiset olisit sammaa v\u00e4ke\u00e4, mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 oon mahoton asia ja p\u00f6rr\u00f6 aatoski.<\/p>\n Nykysess\u00e4 Ruotiin maassa oli kaks ossaa tuhanen vuotta aikaa. Yks osa oli Sweeanmaa ja toinen oli Queenanmaa (=Kv\u00e4\u00e4nimaa, Kaihnuunmaa). T\u00e4m\u00e4 Queenanmaa oli V\u00e4sterbottenista \u00d6sterbottenhiin saakka. Kv\u00e4\u00e4ninmaan raja oli Saamenmaa. Norjaa sanothiin H\u00e5l\u00e5golanniksi. Norjalaiset ja queenit tappelit saamelaisia vasthaan. Norjalaiset kuttuit n\u00e4it\u00e4 Queenanmaan\/Kaihnuunmaan asukhaita kv\u00e4\u00e4niksi, jokka puhuit suomalais-ugrilaista kielt\u00e4. Piiain net olit kakskielisi\u00e4. Ruottalaiset sanoit n\u00e4it\u00e4 helsingariksi.<\/p>\n T\u00e4r\u00e4n\u00f6n likel\u00e4 oon Kainulasj\u00e4rvi (=kv\u00e4\u00e4nitten j\u00e4rvi). Kyl\u00e4 oon ruottalaisissa kaartoissa merkitty nimel\u00e4 Helsingeby. Kainulasj\u00e4rvi oli piiain kv\u00e4\u00e4nitten pohjoisin paikka. Siitt\u00e4 alko saamelaisten maa.<\/p>\n Kunkas n\u00e4ile kv\u00e4\u00e4nile k\u00e4vi? Mulla oon se k\u00e4sitys, ette mustarutto tappo net. Sen lis\u00e4ksi yks pirulinen \u00e4mm\u00e4 Vadstenassa oli alkanu saahmaan taihvaalisia ilmestyksi\u00e4, ette t\u00e4\u00e4l\u00e4 pohjosessa oon lohta ja muita rikhauksia, jokka kuuluit Rooman paavile ja Ruottin kuninkhaale, ja sit\u00e4 tiet\u00e4 h\u00e4lle ittele ko h\u00e4\u00e4n oli paavin yl\u00e4puolela ja p\u00f6l\u00e4tti kuninkas Magnusta, ette jos t\u00e4m\u00e4 ei anna h\u00e4lle Vadstenan linnaa ja rahhaa niin h\u00e4\u00e4n ilmottaa trottninki Blankale mit\u00e4 Magnus piioitten kans hommaa. T\u00e4mm\u00f6nen ry\u00f6k\u00e4le se oli EU:n suojeluspyhimys, kirist\u00e4j\u00e4 ja ristiretkeilij\u00e4. Upplannista l\u00e4h\u00e4tethiin aatelistoa t\u00e4nne nykysheen Ylikaihnuusheen ja net tietenki tapoit poijes net harvat kv\u00e4\u00e4nit mit\u00e4 mustarutto ei ollu h\u00e4vitt\u00e4nny. Mutta n\u00e4it\u00e4 uusia asukhaita sanothiin kans kv\u00e4\u00e4niksi (kainulaisiksi). Seh\u00e4\u00e4n oon ollu tavalista, ette uuet asukhaat oon ottanheet talonpaikan nimen ko net oon asettunheet ashuun. N\u00e4in synty aivan uusi kv\u00e4\u00e4niv\u00e4ki, joka ei tietenkh\u00e4\u00e4n ole mith\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4, net oon vallottajia, mutta netki saattasit piiain alkaa tappleheen saamelaisten kans ja sanhoon, ette het oon kv\u00e4\u00e4ni\u00e4, kainulaisia.<\/p>\n Met me\u00e4nmaalaiset olema kans vallottajia. Me\u00e4n esivanheemat ei tulheet Upplannista pyh\u00e4n Birgitan k\u00e4skyst\u00e4. Me\u00e4n esivanheemat l\u00e4hit kalan perh\u00e4\u00e4n. Ko vanhaa kv\u00e4\u00e4nitten maa oli melko tyhj\u00e4 niin net saatoit asettua ashuun Me\u00e4nmaahan.<\/p>\n Sitte ko norjalaiset kohtaisit n\u00e4it\u00e4 karjalaisia, savolaisia ja muita suomalisia heimoja niin net tunsit niitten kielet. Neth\u00e4\u00e4n puhuit melkein sammaa kielt\u00e4 ko vanhaat kv\u00e4\u00e4nit. Siksi net aloit kuthuun meit\u00e4 kv\u00e4\u00e4niksi ko met olima asettunheet ashuun kv\u00e4\u00e4nitten maahan ja ko met puhuima kohta sammaa kielt\u00e4 ko net.<\/p>\n Asia oon selv\u00e4 ko pl\u00e4kki. Samasta syyst\u00e4 ko met sanoma Upplannin aatelistoa kainulaisiksi (kv\u00e4\u00e4niksi), samasta syyst\u00e4 norjalaiset oon sanonheet meit\u00e4 kv\u00e4\u00e4niksi, vaikka meil\u00e4 ole paljon mith\u00e4\u00e4n muuta tekemist\u00e4 kv\u00e4\u00e4nitten kans ko, ette met siiryim\u00e4 ashuun niitten maahan ja ette met puhuma samanlaista kielt\u00e4.<\/p>\n Se oon aika villi\u00e4: mie olen suomalaista heimoa ja mie asun kv\u00e4\u00e4nitten maassa ja kv\u00e4\u00e4nitten kans, vaikka net oon upplanin aatelistoa. Norjalainen, joka asettuu ashuun vaikka Matarinkhiin, assuu kv\u00e4\u00e4nitten maassa ja kv\u00e4\u00e4nitten kans, vaikka matarenkil\u00e4iset oon karjalaisia kauppamiehi\u00e4 ja suomalisia kalanpyyt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n Voi voi, nyt satsathaan Luulajan yniv\u00e4rsiteetiss\u00e4ki miljoonia tutkimuksele, joka oon aivan turhaa. T\u00e4m\u00e4 kr\u00f6\u00f6nikka ei maksa paljon mith\u00e4\u00e4n eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tartte sanoa sannaakhaan. Asia oon n\u00e4in.<\/p>\n Mutta oon siin\u00e4 tietenki ruottinkieliselle keskiluokale taasen hommaa: n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ette valo oon vaaralinen rosvole ja ette silm\u00e4 oon n\u00e4kemist\u00e4 varten.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Joulukuussa 2015 mie kirjotin t\u00e4mm\u00f6sen pakinan Haaparannanlehess\u00e4. En ole tarvinu t\u00e4t\u00e4 muuttaa. Kv\u00e4\u00e4nit \u00a0Olemakos met me\u00e4nmaalaiset kv\u00e4\u00e4ni\u00e4? Oikea vastaus: emm\u00e4 ainaskhaan! Vanhoita kv\u00e4\u00e4ni\u00e4 ei enn\u00e4\u00e4 ole olemassa. Net tappo mustarutto (=digerd\u00f6den) ja pyh\u00e4 Birgitta. Me\u00e4n esivanheemat oon tulheet Karjalasta, Savosta, … Lue loppuun