{"id":768,"date":"2016-05-18T09:01:10","date_gmt":"2016-05-18T06:01:10","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/aviisi\/?p=768"},"modified":"2016-05-18T09:06:14","modified_gmt":"2016-05-18T06:06:14","slug":"molnar-bodrogi-eniko-kielenohjailusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/2016\/05\/18\/molnar-bodrogi-eniko-kielenohjailusta\/","title":{"rendered":"Moln\u00e1r Bodrogi Enik\u0151, Kielenohjailusta"},"content":{"rendered":"

\"Eniko_kielenhuolto-150x150[1]\"<\/a>
\nEnik\u0151Moln\u00e1r Bodrogi<\/p>\n

<\/strong> Kielenohjailun vaikutus kollektiivisen itenttiteetin vahvistamisheen<\/strong><\/p>\n

L\u00e4heth\u00e4\u00e4n siitt\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n minun esitelm\u00e4n nimen sanat tarkottavva? Mit\u00e4 oon ensiks kollektiivinen itenttiteetti? Seh\u00e4\u00e4n tarkottaa vasitulle roikale ominaista itenttiteetti\u00e4. Roikan j\u00e4senet tunteva kuuluvan yhtheen jostaki syyst\u00e4. Roikan j\u00e4senet ei tietenkh\u00e4\u00e4n aattele sataprosenttisesti samala laila, mutta net tiet\u00e4v\u00e4 ket\u00e4 net oon, mist\u00e4 net oon poijessa ja mihink\u00e4 net oon menossa. Ja net uskova samanlaishiin arhvoin. Vaikka siihen, ette niitten oma kieli, niitten esi-isitten kieli, joka oon oman kansan muistivarasto, oon p\u00e4\u00e4lim\u00e4isen\u00e4. Oonkos syyt\u00e4 enn\u00e4\u00e4 puhua kollektiivisista arvoista ko mailma oon muuttunu niin intivituaaliseksi ja liperaaliseksi, ette jokanen kattoo ommaa etua ja omia tarhpeita? Oon ainaski. Muuten emm\u00e4 olis t\u00e4\u00e4l\u00e4 nyt ilottemassa me\u00e4nkielen suursanankirjan kolmasen osan ulosp\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4 emm\u00e4k\u00e4 pit\u00e4s seminaaria kielenhuolosta me\u00e4nkielel\u00e4. Tykk\u00e4\u00e4n, ette meile jokka olema t\u00e4ss\u00e4 nyt, se oon selv\u00e4 ko pl\u00e4kki, ette annama me\u00e4nkielele paljon laajempaa rollia ko ette se olis jokasen p\u00e4rsuunlinen asia. K\u00e4sit\u00e4mm\u00e4, ette viralisesti aksepteerattuna v\u00e4hemist\u00f6kielen\u00e4 Ruottissa se h\u00e4\u00e4tyy olla julkisen komynikasuunin v\u00e4line. Ei se mene aatela niin ette me\u00e4nkielen julkinen v\u00e4rsuuni olis ruotti. Siksi se oon vallan t\u00e4rke\u00e4 puhua siitt\u00e4, mit\u00e4 julkinen, olletikki kirjotettu, komynikasuuni kielelt\u00e4 vaatii.<\/p>\n

Mit\u00e4 kielenhuolto oonki?<\/strong><\/p>\n

Ko mie puhun t\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4 ylheisemmin ja apstraktimmin kielenhuolon periaatheista (prinsiipist\u00e4), sanomani pohjana oon suomen ja unkarin kielen huolto. Hunteeraan v\u00e4lil\u00e4 sit\u00e4ki, kunka n\u00e4m\u00e4t periaatheet saattava pelata v\u00e4hemist\u00f6kielitten tapauksessa. Kaikissa vakiintunheissa kirjotuskylttyriss\u00e4 oon yks kielimuoto, mik\u00e4 oon erityisasemassa ja se oon ylheiskieli. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sketh\u00e4\u00e4n kans stantartikieleksi. Se oon normitettu kielimuoto jota k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n kirjalisesti ja suulisesti julkisissa tilantheissa. Olletikki ko kysheess\u00e4 oon kirjotettu ylheiskieli, k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n kans nimityst\u00e4 kirjakieli. Kirjakielt\u00e4 koskevat ohjeet liittyv\u00e4 monheen tashoon, niinku oikeinkirjotuksheen, kramatiikhiin, kylttyrin taphoin laatia teksti\u00e4. Ohjeet syntyv\u00e4 eri vaiheissa ja eri tarpheista. Niin suomen ko unkarin kielel\u00e4 oon kansaliskielinen instansi, joka hoitaa kielenhuoltoa. Suomen kielen lautakunnan tukena oon iso tutkimuslaitos Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus) ja olletikki sen kielitoimisto. Sen j\u00e4lkhiin kielenhuolola tarkotethaan erilaisia tapoja vaikuttaa kielenk\u00e4yth\u00f6\u00f6n, ohjaila sit\u00e4 suosituksin. P\u00e4\u00e4huomion kohtheena oon ylheiskieli (kirjakieli). Ylheiskieli elikk\u00e4 stantartikieli tarkottaa normikielt\u00e4. Se oon julkisuuen kieli, jota k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n julkisissa tilantheissa. Ylheiskieli oon kehitetty tietosesti ja julkisesti. Oon olemassa kielenhuolon ophaita ja ylheiskielen sanakirja, jossa suomen ylheiskielen kootifikasuuni oon esitetty.<\/p>\n

Kielenhuolto saattaa olla<\/strong><\/p>\n

1) kielen oikeinkirjoituksen, rakentheitten, sanaston ja nimist\u00f6n huoltoa,
\n2) kokonaisitten tekstitten huoltoa eli
\n3) kielen aseman huoltoa (elikk\u00e4 kielipolitiikkaa).<\/p>\n

Me\u00e4nkielen tilantheessa olhaan revitaliseeraamassa v\u00e4hemist\u00f6kielt\u00e4, jota ei enn\u00e4\u00e4 siiret\u00e4 nuoritten jenerasuunitten k\u00e4yth\u00f6\u00f6n. Kieli oon vuona 2000 saanu viralisesti tunnustetun aseman, mutta kielen stantartimuo\u2019on kehitt\u00e4misen stratekioista ei ole viel\u00e4 yhtheissopimusta. Se oon hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ette kielenhuolthoon tarvithaan niin kielen parhaita ossaajia ko tutkijoita. V\u00e4hemist\u00f6kielen taphauksessa se oon rohki t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, kukka oon kielen parhaita ossaajia, koska kaikki itte\u00e4 me\u00e4nkieliseksi tunteva ihmiset ei ossaa kielt\u00e4 eli ossaava sit\u00e4 puutheelisesti. Se oon vain luonolista. Kielenhuolon ohjeet ja normit ei saa olla liika tiukkoja tilantheessa, jossa ihmisi\u00e4 h\u00e4\u00e4tyy rohkasta k\u00e4ytt\u00e4mh\u00e4\u00e4n kielt\u00e4, mit\u00e4 net vishiin ei ole varemin k\u00e4ytt\u00e4nheet. Aluheellinen prinsiipi oon kans t\u00e4rke\u00e4. Ette me\u00e4nkielen eri murtheitten saattajat saisiva \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluvhiin. Me\u00e4nkielen huolon instansin teht\u00e4vist\u00e4 yksi olis kielen tilantheen tunnetuksi tekeminen ja osalistuminen ylheisheen kielipoliittisheen keskustelhuun. Ja asiaa h\u00e4\u00e4tyy teh\u00e4 tunnetuksi tietheelisesti kans. Ko puhuma me\u00e4nkielen kohtalosta, met puhuma ylheens\u00e4 me\u00e4nkielisyyen kohtalosta kans. Ko aattelemma kansoja niin ko Ruottin elikk\u00e4 Suomen kansaa, se oon jokaselle selv\u00e4\u00e4, ette kansalisuus ell\u00e4\u00e4 kansaliskieless\u00e4. Ossaiskos kukhaan teist\u00e4 kuvitella Ruottin eli Suomen kansaa ilman yhtenh\u00e4ist\u00e4, normitettua kielimuotoa, jota k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n opetuksessa, erilaisissa instansissa, ja julkisissa tilantheissa ylheens\u00e4? Miksis sitte tyk\u00e4th\u00e4\u00e4n, ette me\u00e4nkieli pellais ilman stantartimuotoa? Ko kirjakielet luothiin, luothiin samala kansa. Sen luomisheen haethiin materiaalia kansankielest\u00e4, kansan puhumista murtheista. Normitetun kielivariasuunin luominen ei mitenkh\u00e4\u00e4n tarkottannu sit\u00e4, ette ihmiset ei saahneet j\u00e4lkhiin sen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ommaa murretta puhuessa. Mutta tarvithiin semmonen kielivariasuuni, jota kaikin k\u00e4yttiv\u00e4 vasituissa kielenk\u00e4yt\u00f6n tilantheissa, olletikki kirjotetuissa tekstiss\u00e4. Nykyh\u00e4\u00e4n yhtenh\u00e4isen kansan itea ei ole muotissa. Mutta esim. kouluteht\u00e4vi\u00e4 eli anomusta kirjottaessa joka ihminen nou\u2019attaa vasittuja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, muuten kirjotus olis hyl\u00e4tty eli koululainen sais pahan petykin. Kielenhuoltoatityytit oon opittuja taipumuksia aatela, tuntea ja k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 erityisel\u00e4 tavala jotaki ylheiskielt\u00e4 ja sen kielen huoltoa kohin. Sana opittu meinaa, ette ei ole kell\u00e4kh\u00e4\u00e4n atityyti\u00e4 kielt\u00e4 kohin syntyesh\u00e4\u00e4n, niit\u00e4 opithaan. Kieliatityytit oon matkassa me\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4sess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Niit\u00e4 oon helppo hoksata olletikki ko net oon nekatiivisi\u00e4. Kieli oon ko el\u00e4v\u00e4 kroppa: se vaihtuu ja kehittyy koko aijan. Seh\u00e4\u00e4n oon luonolista. H\u00e4\u00e4tyyk\u00f6s sitte kielen antaa kehitty\u00e4 ilman mith\u00e4\u00e4n ohjailua? Jos niin se menis, jossaki vaihheessa yhtheisymm\u00e4rt\u00e4minen tulis vaikeaksi eli jopa mahottomaksi. Oman kielen kohtalhoon vaikuttaa ennen kaikkea me\u00e4n kieliatityytit. Jos \u201dkaikki kelpaa\u201d atityyti oon p\u00e4\u00e4limm\u00e4isen\u00e4, mit\u00e4 saatethaan oottaa tulevaisuuesta? T\u00e4n\u00e4p\u00e4n\u00e4 uhanalasitten kielitten tila, joila ei ole yht\u00e4 laajasti aksepteerattua stantartimuotoa (niinku me\u00e4nkieli ja kv\u00e4\u00e4ni), muistuttaa paljon kielitten asemaa kansalisromantiikan aijan alkuvaihheessa. Se, ette n\u00e4m\u00e4t uhanalaset kielet oon saahneet oman kielen staattyksen, ei osottautunu vahvistavan kyllin hyvin niitten asemaa. N\u00e4il\u00e4 kielil\u00e4 oon alhainen prestiisi, eik\u00e4 niit\u00e4 pruukata siirt\u00e4\u00e4 nuorile. V\u00e4hemist\u00f6kielitten asiamiehet, jokka kattova kielt\u00e4 kielelisen roikkaitenttiteetin perspektiivist\u00e4, tykk\u00e4\u00e4v\u00e4, ette kieli tarttee ohjailua ja huoltoa, ette se saattas t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itenttiteetin vahvistamisen rollia. Sen perustanna oon maholisuuksitten mukasen yhtenh\u00e4isen kirjakielen kehitt\u00e4minen, jota kattothaan t\u00e4rke\u00e4ksi kielen prestiisin nostamisheen. Kielenohjaamisela ja kielenhuolola oon t\u00e4rke\u00e4 rolli silloin ko kysheess\u00e4 oon kieli, jota harvat ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kirjotettuna ja kohta kaikin kirjottavva sit\u00e4 oman halun mukhaan. Suuriin osa n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 oon sosialiseerattu enemist\u00f6kielel\u00e4 niin kotona ko koulussa. Ko net alkava kirjottaa ommaa suomalaisuukrilaista kielt\u00e4, niile se oon luonolista soveltaa oppinheensa ei-suomalaisuukrilaisen kielen ortokrafiit\u00e4 omhaan kiehleen. Ja ko sen soveltamisela ei ole minkh\u00e4\u00e4nlaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kirjotettu kieli saattaa tulla k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Fonolokiin ja morfolokiin (\u00e4\u00e4ne- ja muoto-opin) yhtenh\u00e4isyys olis rohki t\u00e4rke\u00e4 me\u00e4nkieless\u00e4. Ja johonmukasuus kirjotetun kielen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kans. Jos n\u00e4it\u00e4 prinsiippi\u00e4 ei nou\u2019ata, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys saapi helposti synty\u00e4. Ja sitte me\u00e4nkielel\u00e4 kirjottamisesta tullee vain \u201eaivanko-kirjottaminen\u201d elikk\u00e4 kirjottamisella pellaaminen elikk\u00e4 hauskanpito. T\u00e4ss\u00e4 tullee esimerkki\u00e4 siitt\u00e4, kunka vaikea oon k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 me\u00e4nkielt\u00e4 eli kunka helposti sit\u00e4 ymm\u00e4rreth\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin, ko sit\u00e4 kirjotethaan ruottalaisittain.<\/p>\n

doli \u2013 tuuli
\nnid\u00e4 \u2013 niit\u00e4
\nmolla \u2013 mulla
\nkon \u2013 k\u00e5n \u2013
\nko \u00e5le huva \u2013 ole hyv\u00e4
\nhuva saana \u2013 hyv\u00e4 sana
\ntietusti \u2013 tietysti
\numm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u2013 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4
\nhunderanot \u2013 hunteerannut
\nej \u2013 ei
\nTorneolakso \u2013 Torniolaakso
\nruoti \u2013 routsi \u2013 ruotti
\nyrit\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 yrit\u00e4mm\u00e4
\np\u00e4si\u00e4inen \u2013 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen
\nemm\u00e4 olee \u2013 emm\u00e4 ole
\nme\u00e4nkieli lainen \u2013 Me\u00e4nkieli lainen \u2013
\nme\u00e4nkielinen met h\u00e4\u00e4n \u2013 met h\u00e4n\u2013 meth\u00e4\u00e4n
\nme\u00e4\u00e4nkieli \u2013 me\u00e4nkieli
\nme\u00e4\u00e4n ei sa olla yl\u00f6\u00f6n vaatiaisia \u2013 met emm\u00e4 saa olla yl\u00f6n vaativia
\nmie kirjottan ninkuu mie puhuun \u2013 mie kirjotan niinku mie puhun
\ntekem\u00e4mme ty\u00f6n \u2013 tehem\u00e4 ty\u00f6n\/ ty\u00f6t\u00e4
\nT\u00e4ll\u00e4 ei se praatia Me\u00e4nkielest\u00e4. \u2013 T\u00e4\u00e4l\u00e4 ei praatita me\u00e4nkielt\u00e4.
\nHerra siunatkhoon t\u00e4it\u00e4! \u2013 Herra siunatkhoon teit\u00e4!
\nTule sy\u00f6hm\u00e4\u00e4n mummo! \u2013 Tule sy\u00f6hm\u00e4\u00e4n, mummo!<\/p>\n

Tutkijat Grenoble ja Whaley oon muotoihleet vuona 2006 kielenhuolon prinsiippi\u00e4 justhiins v\u00e4hemist\u00f6kielen perspektiivist\u00e4. Niist\u00e4 kolme olis hyv\u00e4 ottaa huomihoon me\u00e4nkielen stantartin kehitt\u00e4misess\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. H\u00e4\u00e4tys valita piirre, jonka kirjalisen muo\u2019on k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 maholisimman moni saattaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/li>\n
  2. Tulisi valita semmosia piirtheit\u00e4, jokka kuuluva kielen arvostettuitten ja taitavitten k\u00e4ytt\u00e4jitten kiehleen.<\/li>\n
  3. Kirjoitetun kielen stantarti saattaa aksepteerata jonki verran variasuunia ja olla silti k\u00e4ytt\u00f6kelponen. My\u00f6s opetuksessa variasuunia saatethaan k\u00e4sitell\u00e4 johonki saakka.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kielen paratoksi oon se, ette kieli oon samhaan aikhaan niin p\u00e4rsuunlinen ko kollektiivinen (yhtheinen). Kieli tarttee aina yhtheis\u00f6n, ko merkitykset syntyv\u00e4 yhess\u00e4, ja net saava tulkintansa ko niit\u00e4 k\u00e4yteth\u00e4\u00e4n. Joka ihminen rakentaa ommaa kielt\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana, ja ko jokaisen el\u00e4m\u00e4 oon erilainen, niin kielet ovat kans yksil\u00f6llisi\u00e4. Osa t\u00e4st\u00e4 kielest\u00e4 oon koulussa opittua ja se osa oon kaikile yhtenh\u00e4inen. Niin kauon ko praatima me\u00e4nkielest\u00e4 me\u00e4nkielel\u00e4, se ei ole sit\u00e4 sammaa, kunka kielele k\u00e4ypi. T\u00e4m\u00e4 kieli ell\u00e4\u00e4 ja oon arvokas meile.<\/p>\n

    Hilja Bystr\u00f6min p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Mataringiss\u00e4 18. 04. 2016<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Enik\u0151Moln\u00e1r Bodrogi Kielenohjailun vaikutus kollektiivisen itenttiteetin vahvistamisheen L\u00e4heth\u00e4\u00e4n siitt\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n minun esitelm\u00e4n nimen sanat tarkottavva? Mit\u00e4 oon ensiks kollektiivinen itenttiteetti? Seh\u00e4\u00e4n tarkottaa vasitulle roikale ominaista itenttiteetti\u00e4. Roikan j\u00e4senet tunteva kuuluvan yhtheen jostaki syyst\u00e4. Roikan j\u00e4senet ei tietenkh\u00e4\u00e4n aattele sataprosenttisesti … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-768","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielesta-ja-sen-tilanteesta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/768","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=768"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/768\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":772,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/768\/revisions\/772"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=768"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=768"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/aviisi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=768"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}