Ibykos (530 f. Kr) var diktare,
\np\u00e5 v\u00e4g till Korinth, blev han \u00f6verfallen
\noch dr\u00e4pt. Han anropade en flock tranor
\noch bad dessa h\u00e4mnas hans d\u00f6d.
\nIbykos tranor betyder sedan dess
\natt man inte kan tiga hur l\u00e4nge som helst.
\nTvingade till tystnad, ja, en tid,
\nmen Ibykos tranor f\u00f6rsvinner inte.
\nOm alla tiger, skall Ibykos tranor ropa.<\/p>\n
I en bok om den ryska diktaren
\nAnna Achmatova (1889-1966),
\nsom kommunisterna tvingade till tystnad
\nl\u00e4ser jag f\u00f6ljande: ”Inte ens idag (juni 1967, min anm),
\nn\u00e4r jag skriver dessa rader 30 \u00e5r efter Jezjovterrorn,
\nt\u00e5l makten att man n\u00e4mner \u00e5r 1937. De fruktar minnet.
\nOch det idag. S\u00e5 hur var det inte d\u00e5?
\nF\u00f6rbrytelserna var fortfarande f\u00e4rska,
\nblodet hade \u00e4nnu inte torkat p\u00e5 f\u00f6rh\u00f6rsledarnas kontor
\noch i Stora Husets k\u00e4llare. Blodet kr\u00e4vde ord,
\ntortyrkammaren tystnad.
\nVar h\u00e5ller ni hus, Ibykos tranor,
\nvar \u00e4r du, talande s\u00e4v?”<\/p>\n
Anna Achmatova: H\u00e4r \u00e4r en trana!
\nH\u00e4r viskar s\u00e4ven, det som inte f\u00e5r s\u00e4gas,
\ndet som inte f\u00e5r ropas.
\nMen miljoners blod kr\u00e4ver diktarens ord,
\ninte bara oskyldiga offers bek\u00e4nnelser,
\nur tortyrkammaren ropar offren.<\/p>\n
Ibykos (530 f. Kr) oli runoilija, Mie luen kirjaa kovin liikuttunheena, Mie luen n\u00e4m\u00e4t sanat: ”Ei ees nyt (kes\u00e4kuu 1967) Anna Achmatova: T\u00e4\u00e4l\u00e4 oon kurki!\u00a0\u00a0<\/span> Kuulkaa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ibykos (530 f. Kr) var diktare, p\u00e5 v\u00e4g till Korinth, blev han \u00f6verfallen och dr\u00e4pt. Han anropade en flock tranor och bad dessa h\u00e4mnas hans d\u00f6d. Ibykos tranor betyder sedan dess att man inte kan tiga hur l\u00e4nge som helst. … Lue loppuun
\n<\/span>matkala Korinthiin, pahanilkiset
\nhy\u00f6kk\u00e4sit sen kimphuun ja tapoit sen.
\nKurkitokka lensi siin\u00e4 ja runoniekka huusi
\nniile, ette kostaa.
\nIbykoksen kurjet tarkotavvaa nyt
\nsit\u00e4, ettei saateta vaijeta ikusesti.
\n<\/span>Pakotettu vaikenheen, joovain,
\nmutta ei ikusiksi aijoiksi.
\nJos kaikin vaikenevva
\nkyll\u00e4 Ibykoksen kurjet huutava.<\/p>\n
\nAnna Ahmatovasta (1889-1966),
\njonka komunistit pakotit vaikenheen.<\/p>\n
\nko mie kirjotan n\u00e4it\u00e4 sanoja,
\n30 vuotta Jezjovterrorin j\u00e4lkhiin,
\nhalvaa valta kuula minun mainittevan vuotta 1937.
\nNet p\u00f6lk\u00e4\u00e4v\u00e4 muistia. Ja viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.
\nNiin kunkas se ei ollu silloin?
\nRikokset olit vereksi\u00e4,
\nveri ei ollu kuulusteluherrojen kontturissa kuivanu
\nja Ison Talon kellari vaati sanoja,
\nja kitutuskamari vaikenemista.
\nMiss\u00e4s tet oletta Ibykoksen kurjet,
\npuhuva korsi?”<\/p>\n
\n<\/span><\/span>T\u00e4\u00e4l\u00e4 korsi viskuttellee,\u00a0<\/span>
\n<\/span><\/span>sit\u00e4 mit\u00e4 ei sais sanoa,
\nmit\u00e4 ei saa huutaa.
\nMutta miljoonien veri vaatii
\nrunoilijan sanoja,
\nei vain viattomien uhrien tunnustuksia,
\nkitutuskamarien vaikenemista.
\nSielt\u00e4 huutava uhrit.<\/p>\n