{"id":456,"date":"2024-06-14T08:17:31","date_gmt":"2024-06-14T08:17:31","guid":{"rendered":"http:\/\/liipetti.net\/retkia\/?p=456"},"modified":"2026-03-09T14:04:10","modified_gmt":"2026-03-09T14:04:10","slug":"kun-katsoo-tekoalyn-tekemaa-teosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/kun-katsoo-tekoalyn-tekemaa-teosta\/","title":{"rendered":"Kun katsoo teko\u00e4lyn tekem\u00e4\u00e4 teosta…"},"content":{"rendered":"\n

Raisa J\u00e4ntti siteeraa  kolumnissaan Taide-lehdess\u00e4 3\/2024 haastattelua1<\/sup>, jossa pohdin kuvataiteilijan n\u00e4k\u00f6kulmasta kuinka tuoda teko\u00e4ly\u00e4 taiteelliseen prosessiin pysyen itse teoksen tekij\u00e4n\u00e4, sek\u00e4 totean ett\u00e4 taiteilijan vahvuuksia t\u00e4ss\u00e4 ovat visuaalinen taju ja kyky soveltaa erilaisia tekniikoita omassa ilmaisussaan. <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ntti jatkaa t\u00e4st\u00e4 kriitikon n\u00e4k\u00f6kulmaan. Miten k\u00e4y kun teko\u00e4lyn taju ja ilmaisu kehittyv\u00e4t niin, ettei kriitikonkaan en\u00e4\u00e4 ole mahdollista erottaa sen teoksia ihmistaiteilijan tekemist\u00e4? Voiko koneen tekemi\u00e4 kuvia rakastaa, ja mit\u00e4 silloin oikeastaan rakastaa? Ohjelmakoodia vaiko taiteen historiasta tiivistetty\u00e4 estetiikkaa?

Pid\u00e4n tuota oleellisena keskustelunavauksena. Muutenkin asian ymp\u00e4rilt\u00e4 tarvitaan enemm\u00e4n ja syvemm\u00e4lle menev\u00e4\u00e4 keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

Jos taide n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nimenomaan tietynlaisina teoksina, niin kysymys on jo nyt ajankohtainen. Teko\u00e4ly voidaan panna tuottamaan automaattisesti teoksia, joita hyvin moni pit\u00e4isi taiteena. Katsojan oma visuaalinen taju nostaa rimaa, mutta eik\u00f6h\u00e4n sielt\u00e4 l\u00f6ydy jotakin my\u00f6s kriitikolle, jo siit\u00e4kin syyst\u00e4 ett\u00e4 teko\u00e4lypohjainen kuvatehdas voi olla aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tuottoisa. Aina sielt\u00e4 jokin kolahtaa, kenelle hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Itse olen alkanut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 taiteen ihmisten toimintana, ellei per\u00e4ti Alva Noen mukaisesti filosofiaan ja tieteeseen verrattavana tapana tutkia ja hahmottaa maailmaa ja ihmisen\u00e4 olemista. Kukin taiteilija l\u00e4htee omasta kontekstistaan, toimii sen pohjalta ja kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jota kutsumme taiteeksi. My\u00f6s oman teko\u00e4lypohjaisen ty\u00f6skentelyni n\u00e4en t\u00e4ss\u00e4 valossa, osana t\u00e4llaista taidetta, erotuksena teko\u00e4lypohjaisesta kuvantuotannosta. <\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lypohjaisella kuva-automaatilla ei ole henkil\u00f6kohtaista kontekstia eik\u00e4 kokemusta ihmisen\u00e4 olemisesta. Sill\u00e4 ei ole sis\u00e4ist\u00e4 ilmaisun tarvetta, mutta se ammentaa kuvallisen tajunsa kaikesta siit\u00e4 kuva-aineistosta, jonka se koulutuksessa sis\u00e4ist\u00e4nyt, ja siksi se kykenee tuottamaan taideteosten n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kuvia. <\/p>\n\n\n\n

Kun t\u00e4llainen kuva vetoaa katsojaan, lieneekin niin ett\u00e4 juuri se kuva resonoi katsojan oman kontekstin kanssa. Tietyss\u00e4 mieless\u00e4 kuvasta tulee taidetta t\u00e4m\u00e4n katsojan silmiss\u00e4. Kokemus on aito, samalla tavalla kuin kohdatessamme mets\u00e4ss\u00e4 jonkin itse\u00e4mme koskettavan puun tai kiven. Jossain mieless\u00e4 katsoja itse tekee tuosta kuvasta taidetta.

Tuoreessa kirjassani \u201dAlussa on kuva\u201d kysynkin ohimennen, voisiko taide olla my\u00f6s tuota. Ett\u00e4 kukin voisi kasvattaa itselleen oman kuvien puutarhan, joka koskettaa juuri h\u00e4nt\u00e4, hoitaa sit\u00e4, ja n\u00e4in syventy\u00e4 oman visuaalisen kokemuksensa maailmaan?

Ent\u00e4p\u00e4 sitten pohde siit\u00e4, mist\u00e4 kuva-automaatin luoma estetiikka syntyy. Tosiasiassa ohjelmakoodi ei oikeastaan vaikuta siihen millaisia kuvia teko\u00e4lypohjainen kuva-automaatti tekee2<\/sup>. Koneena tuollainen automaatti on aika yksioikoinen, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sen osaaminen l\u00e4htee siit\u00e4 mill\u00e4 aineistolla se on koulutettu. Eli paradoksaalista kyll\u00e4, niin ihmistaiteilijan kuin kuva-automaatinkin kuvallisen tajun pohjana on tietty kuvallinen kulttuurip\u00e4\u00e4oma. Ihminen vain suodattaa sen henkil\u00f6kohtaisen kokemuksensa kautta, teko\u00e4lylle kaikki on samanarvoista. Ihminen pyrkii kohti uniikkia, kone luonnostaan kohti todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Itse en juurikaan k\u00e4yt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken trenditeko\u00e4ly\u00e4, vaan kokoan omat prosessini osasista: l\u00e4hden omista valokuvistani, yhdistelen tavallista kuvank\u00e4sittely\u00e4 ja kuvaa hahmottavia neuroverkkoja, kokeilujen kautta v\u00e4hitellen etsin omaa ilmaisuani. Teko\u00e4ly on siin\u00e4 oleellisessa roolissa, mutta vain tekem\u00e4ss\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6vaiheita. Jos katsotaan muutama vuosi taaksep\u00e4in (itse aloitin 2015) niin kaikki teko\u00e4lypohjainen taide tehtiin n\u00e4in. Jokainen kasasi oman teko\u00e4lyns\u00e4 itse. Puhunkin mielell\u00e4ni pienest\u00e4 teko\u00e4lyst\u00e4, ihmisen kokoisesta ja omiin tarpeisiin sovitetusta. Sellaisesta, jonka kanssa s\u00e4ilyy tuntuma siihen ett\u00e4 teen itse omaa taidettani. Teko\u00e4ly\u00e4, jonka esteettinen skaala on itse rakennettu ja s\u00e4\u00e4detty kohdalleen. Tied\u00e4n ett\u00e4 teokset ovat omiani.

Kun taiteilija l\u00e4htee t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n isoa teko\u00e4ly\u00e4, haasteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 koko maailman kuvastoon perustuvasta teko\u00e4lyst\u00e4 jonkinlainen oma tontti. Sille tielle on helppo menn\u00e4, mutta ongelmaton se ei ole. Itse en viihdy siell\u00e4.

Raja ison ja pienen teko\u00e4lyn v\u00e4lill\u00e4 kuitenkaan ei ole selv\u00e4, ja siksi \u201dteko\u00e4lyll\u00e4 tehdyn\u201d leima on ongelmallinen. Varsin pitk\u00e4lle omavaraista teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olen alkanut enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n varautua siihen, ett\u00e4 pystyn esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n millaisella prosessilla teokseni ovat syntyneet.  Ehk\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 jonkinlainen k\u00e4\u00e4nteinen provenienssi olisikin paikallaan, kuvaamaan ihmisen ja teko\u00e4lyn rooli teoksen synnyss\u00e4. Antamaan katsojalle tarina siit\u00e4 kuinka ja miss\u00e4 mieless\u00e4 teoksen takana on edelleen (tietty) ihminen. 

1<\/sup> Linkki haastatteluun https:\/\/www.360journalismia.fi\/tekoaly-on-taiteessa-tyokalu\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

2<\/sup> Toisaalta, jo ennen teko\u00e4lyn tuloa kuvantekoon, taiteilijat ovat luoneet omaa estetiikkaa nimenomaan koodamalla itse kuvaa tekevi\u00e4 tai muuntavia ohjelmia. Kts. esim. http:\/\/liipetti.net\/erratic\/2015\/10\/20\/a-portrait-in-stripes\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raisa J\u00e4ntti siteeraa  kolumnissaan Taide-lehdess\u00e4 3\/2024 haastattelua1, jossa pohdin kuvataiteilijan n\u00e4k\u00f6kulmasta kuinka tuoda teko\u00e4ly\u00e4 taiteelliseen prosessiin pysyen itse teoksen tekij\u00e4n\u00e4, sek\u00e4 totean ett\u00e4 taiteilijan vahvuuksia t\u00e4ss\u00e4 ovat visuaalinen taju ja kyky soveltaa erilaisia tekniikoita omassa ilmaisussaan.  J\u00e4ntti jatkaa t\u00e4st\u00e4 kriitikon n\u00e4k\u00f6kulmaan. Miten k\u00e4y kun teko\u00e4lyn taju ja ilmaisu kehittyv\u00e4t niin,\u2026<\/p>\n

Continue reading<\/i><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,3,9],"tags":[],"class_list":["post-456","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kuvankasittely","category-kuvataide","category-tekoaly"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=456"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":608,"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions\/608"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/retkia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}