{"id":388,"date":"2015-10-18T14:13:57","date_gmt":"2015-10-18T11:13:57","guid":{"rendered":"http:\/\/freygish.com\/saara\/wordpress\/?page_id=388"},"modified":"2026-03-19T16:14:52","modified_gmt":"2026-03-19T14:14:52","slug":"stabat-mater","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/?page_id=388","title":{"rendered":"Stabat Mater"},"content":{"rendered":"

Takaisin galleriaan<\/a><\/span>
<\/b><\/p>\n\n\n

STABAT MATER\u00a0 <\/strong>\u2013teoksessa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n ihmisen tuskaa Jeesuksen \u00e4idin Marian kautta. Teksti \u201dStabat Mater Dolorosa\u201d on per\u00e4isin 1200-luvulta ja sen kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Suomenkielell\u00e4kin Stabat Mater on tunnettu jo varhain, sill\u00e4 1852 se julkaistiin Suomettaressa nimell\u00e4 Marian murhe. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tekij\u00e4ksi on mainittu A.D.: \u201dMurehella haikialla \/ seisoi \u00c4iti ristin alla \/ johon Poika naulitaan. \/ Syd\u00e4n sykki surkeasti \/ kyyneleit\u00e4 katkerasti \/ silm\u00e4 vuosi tulvanaan\u2026\u201d\/…<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Stabat Mater 2003, \u00f6ljyv\u00e4ri kankaalle 3 x 95 x 42 cm, 3 x 95 x 95 cm ja
keramiikka ruukku 90 x 40 cm<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Stabat Mater 2003 osa teoksesta, keramiikkaruukku kivitavarasavi 90 x 40 cm<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Stabat Mater 2003, yksityiskohta<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Stabat Mater 2003, yksityiskohta<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Stabat Mater 2003, osa teoksesta<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Stabat Mater 2003, osa teoksesta<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Henkil\u00f6kohtaisia huomioita  Stabat Materista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2002 k\u00e4vin kuuntelemassa Suomen Kansallisoopperassa Rossinin Stabat Materin. Teos teki minuun suuren vaikutuksen ja tajusin, ett\u00e4 minun t\u00e4ytyy tehd\u00e4 oma Stabat Materini. Ty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 teos kasvoi ja siit\u00e4 tuli huomattavasti suurempi kuin olin ajatellut. Maalauksiin liittyy my\u00f6s iso keramiikkaruukku. Se on syntynyt ajatuksesta, ett\u00e4 surulla t\u00e4ytyy olla jakajia ja vastaanottajia, niin kuin Mariallakin oli. Savi viittaa ihmisen ruumiiseen, joka muuttuu saveksi. <\/p>\n\n\n\n

Kolmannessa maalauksessa olen k\u00e4ytt\u00e4nyt vanhaa tunnettua kuvaa juutalaisesta naisesta, jota ollaan viem\u00e4ss\u00e4 keskitysleiriin (kuva on katkaistu, toinen puoli on maalauksen yl\u00e4- ja toinen puoli maalauksen alaosassa). Maalauksen oikeassa yl\u00e4reunassa oleva sininen iiris liittyy Vincent van Goghin maalaukseen Iirikset,  jonka h\u00e4n maalasi sairaalassa ollessaan.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4s maalaus liittyy itkuun. Marian viattomuutta kuvaava valkoinen lilja tipahtaa pois, suru murtaa Marian viattomuuden.<\/p>\n\n\n\n

Viides maalaus liittyy Simeonin ennustukseen Marialle: \u201dja sinun omankin syd\u00e4mesi l\u00e4pi on miekka k\u00e4yv\u00e4\u201d Lk 2:35.  Simeonin ennustus valmistaa Mariaa tulevaan kohtaloon. Se antaa surulle rajat ja muodon ja kertoo, ett\u00e4 kohtalon silmit\u00f6n raivo voi tulla kuulluksi ja ymm\u00e4rretyksi. <\/p>\n\n\n\n

Kuudes maalaus on loppucoda. Siin\u00e4 kerrataan maalauksen v\u00e4rit ja jollakin tavalla poistutaan teoksen maailmasta tavalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Takaisin galleriaan<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Takaisin galleriaan STABAT MATER\u00a0 \u2013teoksessa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n ihmisen tuskaa Jeesuksen \u00e4idin Marian kautta. Teksti \u201dStabat Mater Dolorosa\u201d on per\u00e4isin 1200-luvulta ja sen kirjoittajasta ei ole varmuutta. Suomenkielell\u00e4kin Stabat Mater on tunnettu jo varhain, sill\u00e4 1852 se julkaistiin Suomettaressa nimell\u00e4 Marian murhe. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tekij\u00e4ksi on mainittu A.D.: \u201dMurehella haikialla \/ seisoi \u00c4iti ristin alla \/ johon Poika […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-388","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=388"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1594,"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/388\/revisions\/1594"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/liipetti.net\/saaramesterton\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}