Suutelman aikaa Luppiovaarala

MEÄNMAA
Suutelman aikaa Luppiovaarala/Kysstid på Luppioberget oon musikaaliosotelma, joka kuoron, solistin ja kertojan kautta kuvvaa Meänmaan pitkää muistia ja maiseman kauhneutta. Meänmaan sielunmaisema oon tässä laulettuna liikuttavana osana.

MEÄNMAAN TEATTERI perustethiin vuona 2005. Se oon ollu myötä monessa isossa uupperassa ja tuottanu meänkielistä osotelmataietta. Tuottajanna oon toiminu Doris Notlind.

IMG_3981

15. heinäkuuta 2014 oli osotelman ensi-ilta. Kattojia oli kokkointunnu vaaran laioile kohta 300, mikä oli suuri yllätys.

Teksti: Bengt Pohjanen
Musikki: Kaj Chydenius

 

Meänmaa haastatteli Bengt Pohjasta

 

MM: Oonkos Suutelman aikaa Luppionvaaralla kertaesitys, vai tulleeko esityksiä lissää? Ensi-ilta Meänmaan flakun päivänä.

BP: Tämä on kertaesitys, syystä ette met suunnittelemma ensi kesäksi laajeennettua esitystä samasta teemasta, ehkä oopperaa. Met halvama kunnioittaa Meänmaan flakun päivää sammala. On kaheksas kerta ko ”flakutamme” ja vuona 2015 Ruottin Akatemii laittaa tämän päivän (15. Heinäkuuta) Meän flakupäiväksi elikkä päivä tullee Ruottin kalenterhiin. Tästä olen iloinen koska olen asiaa vetäny monta vuotta.

MM: Mistäs projekti oon saanu alkuna?

BP: Projekti oon lähteny liikheele romaanistani ”Faravidin maa”, 2013, joka käsittellee vuet n. 1020-1056. Kertomus yrittää hakea meän vanhoja juuria Kvvenimaan maaperästä.

MM: Kunkas kauon osotelmaa oon suuniteltu?

BP: Tätä osotusta oon suuniteltu pari vuotta. Vasta viime syksynä saima sen verran tukea, ette pystyin kirjoittamhaan 14 laulua (7 meänkielistä ja 7 ruottinkielistä) ja Kaj Chydenius sävelsi. Laulut oon lyyrisiä, hiljasia, mietiskeleviä ja hakevia.

MM: Mistäs osotelma kertoo? Mitä laulut käsittelevvä? Mikäs oon esityksen lähtökohta? Mitä esitykselä tahothaan sanoa?

BP: Tässä kappale meänkielisestä käsikirjoutuksesta, josta käypi ilmi mitä yritämmä tehä:

Mie toivon, ette meän laulut saattasit olla ylikulkupaikka toisheen aikhaan, jossa muistin palaset leijailevva ko keveät lumihilheet komeanna tammikuisena talvipäivänä. 2064 vuotta aikaa sana ”suutelma” osottu ensi kerran, ja se oli roomalaisen runoilijan Catulluksen laulussa: basium – laulu sen hetken ensimäisen kerran sai piihoon kommeimassa muo’ossa – kahen rakastavam ihmisen suutelma.

Tänä päivänä kaks kieltä suutelevva toisia, ruotti ja meänkieli. Kaks muistia kohtaava: lyhy ja pitkä. Lyhy ko nuorena kävit täälä viettämässä juhanusta ja lankesit ja kraapit naaman ja sanoit mammalesti, ette freistasit lentää Luppiovaaralta Aavasaksale. Pitkä ko muistama Meänmaan vanhaat kuninkhaat, joista Olavi Magnuksen ”Carta marina” vuelta 1539 antaa tarkan kuvan: Täälä olit olheet kuninkas Tengillus ja Agrimus, niitten sotamiehet, mettästäjät ja kalastajat, paljon jumalia ja olentoja, joila kaikila olit nimet ja palvontapaikat. Ja kaiken tämän rikhaan kulttuurin keskelä yks vanhaa temppeli pyhitetty apostooli Antile (Andreas).

MM: Miten kaksikielinen esitys toimii? Oonkos kaksikielinen esitys vaikea totteuttaa vain syntyyköd se luonollisesti?

BP: Se oon meile niin tuttua, ettei tule ees aatelheeksi ette siinä olis omgelmia.

MM: Kysheessä oon musikaalinen esitys. Miten siihen on tultu ja mistä yhteistyö esimerkiksi Kaj Chydeniuksen kans oon lähteny?

BP (osottaa kolimikielisyythään vastaamalla suomeksi): Vuonna 2003, syksyllä, eräs tuttavani kysyi minulta jos tunen Kaj Chydeniuksen sävellyksiä. Olin silloin kirjoittamassa ensimmäistä oopperaani Pelloon, Joppausoopperaa. Tietysti tunsin Chydeniuksen musiikiin jo vuosikymmenien taa. Tuttavani kehoitti minua ottaamaan yhteyttä Chydenuikseen. Tunsin arkuutta, mutta kirjoitin ja sain heti avstauksen. Chydenius kertoi, että hän oli innostunut Pellosta, Mukasta ja Pohjasesta. Näin syntyi yhteistyö, joka on kestänyt kymmenen vuotta. Meistä tuli ystäviä, me olemme tehneet monta lualuesitystä, peräti taitaa olla viides tämä. Varmaan yli sata laulua. Pidän hänen musiikista.

MM: Kuka rahoittaa toimintaa?

BP: Me teemme melkein kaiken talkootyönä. Olen vuona 1987 kirjoittanut meänkielisen näytelmän, Kuuot, joka oli ensimmäinen meänkielinen näytelmä. Se täytti Pajala Folkets Husin neljätoista kertaa. Sitä ihmismäärää ei vielä ole ylitetty millään näytelmällä eikä elokuvalla. Me perustettiin Tornionlaakson teatteri, joka saa paljon vähemmistörahaa, mutta sen kaappasivat ummikot (ruotsinkieliset) ja se on nyt jotakin muuta kuin ”meän teatteri”. Tuntuu nololta. Mutta niin tutulta.

MM: Yhteistyötahot (Tornionlaakson teatteri, Övertorneå kommun ja Kultur och utbildning) mikä yhteistyön merkitys on? Kuinka paljon yhteistyöllä on merkitystä esimerkiksi alueen teatteritoiminnassa?

BP: Tornionlaakson teatterin kanssa ei ole yhteistyötä (katso yllä). Övertorneån kunta on mukana ja kansanopisto. Maakäräjät (Lanstinget) ei ole tukena.

MM: Kuinka kauan Meänmaan teatteri on toiminut? Mistä Meänmaan teatteri lähti liikkeelle? Onko teatterilla kiinteää paikkaa, tilaa, jossa olla?
Kuinka monta jäsentä Meänmaan teatterissa on? Onko kiinteää toimintaa?

BP: Meänmaan teatteri perustettin kohta kymmenen vuotta aikaa, koska me olimme Pellon Joppausoopperan aikona rakentaneet rajanylisen yhteistyön ja yhteisymmäryksen. Tornionlaakson teatteri ei ollut kiinnostunut rajaylisestä yhteistyöstä, koska sen johtajat eivät puhuneet suomea eikä meänkieltä. Meillä ei ole kiinteää paikkaa. Me toimimme vapasti ja eri paikoissa.

MM: Meänmaan teatterin tarkoitus ja merkitys meänmaalla? Mikäli sinulle Bengt sopii, erittäin kiva olisi jos pystyt tähän (ja toki muihinkin) vastaamaan ihan omin sanoin.

BP: Tarkoitus: 1. Kehittää yhteistyötä rajan yli. 2. Antaa meänkielisille kirjailijoille näyttämön koska se minkä rakensimme kaapattiin ruotsalaisille. 3. Kehittä meänkieltä ja kulttuuria. 4. Esittää meän näytelmiä (meänkielellä: osotelmiä).

Kategoria(t): Kylttyyri, Teatteri, Ylheinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *