Aili Eriksen, Opi, älä kitise!

Aili Meänflakun päivänä 15.7.2015. Kuva: Lars Lampinen

Hunteerauksii kväänin kielen oppimisesta

Oonko raskas tohhiit puhhuut? Oletko sie sillä tasula, ette sie saatat vain joitaki fraasoi ja sannoi kväänin kielelä? Muretitko sie kielen ja itentiteetin menettämisestä? Piian minun kokkemukset saatethaan auttaat sinnuu. Se oon kyllä ikkävä, jos ei ole saanu oppiit kieltä, mutta tässä surussa oon se uhka, ette helposti jäähään siihen. Sitte oon helppoo anttaat alla ja vain hyväksyyt situašuunin, eikä freistata tehhä mitthään siihen.

Se oon tosi, ette pieni lapsi ei saata päättäät mitä kielii sille puhuthaan, mutta kyllä täysi ihminen saattaa valita, ette se halluu oppiit kieltä. Minuleki oli surkkee asia ko mie en saattanu paljon kväänin kieltä ennen. Kuiten mie olin enämen vihainen, ja siitä mie sain mutivašuunin jatkata. Siksi mie sanon, ette ensiksi sie hävyt hunteerata kunka tärkkee se puhuminen oon. Sitte sinun pitäis kans ajatella kunka paljon aikkaa ja resurssii sie saatat käyttäät siihen.

Yksi tapa oppiit kväänin kieltä oon tietenki mennä paikkhoin, missä oon kvääninkielissii ja pittäät korvat auki. Jos löyät kvääninkielisen, sopi sitte sen kans, ette tet puhutta jammisti kväänin kieltä yhessä ja ette se puhhuu alusta helpomppaa kieltä. Sinun kannattais saa’a sinun puhekumpanin ymmärtähään, ette sie tarkoitat sitä, ko sie hallut oppiit kväänin kieltä; muuten toinen piian alkkais puhhuhaan ruijan kieltä sinun kans.

Jos näin tapahtuu, vastaa vain rohkeesti kväänin kielelä. Muista, ette toinen ei saata tehhä työn sinun puolesta; sie hävyt itte vastata ko se puhhuu sinule, vaikka ei se alusta ole ollenkhaan helppoo. Tehe sen kuitenki, eikä se haita jos kielet mennhään vähän sekaisin. Se kielikyky kyllä paranee aijan myöten. Kvääninkielisetkhään ei ole saattanheet kieltä pärfäktisesti alusta asti, eikä het ole oppinheet sitä tyyhästä. Ko sie opit tuntehaan toisen kväänin kielelä siitä tullee teijän yhtheinen kieli ja se tunttuu luontoliselta puhhuut sitä.

Jos yhelä ihmiselä ei ole aikkaa harjoitella tarpheeksi usshein niin haje sitte muitaki kvääninkielissii. Ko sie et vielä saata puhhuut niin paljon, oon hyvä jos sie tunnet paljon ihmissii. Silloin on maholista soppiit, ette saapi kuunela ko toiset puhuthaan kväänin kieltä yhessä, ja selvittäät jälkhiinpäin mitä sanat tarkoitethaan. Yritä kans löyää muita, jotka oon oppimassa kväänin kieltä. Se saattais tunttuut helpomalta jos sie tiät, ette sie et ole yksin.

Siittä saattais kans olla appuu jos sie käytät kieltä asioista, joista sie itte tykkäät tahi sie puhut teemoista, jotka oon interessanttissii tahi tärkkeitä. Jos sie tykkäät kokkoot postimerkii, niin puhu sitte siitä; samoiten jos sie tykkäät tietystä myysiikistä. Mie tykkään itte kirjoittamisesta ja siksi mie tällään itteleni senlaishiin situašuunhein, ette mie pääsen kirjoittahaan. Jos ei löyvvy sannoi uuenaikaisten asioile, yritä sitte selvittäät mitä se vois olla, esimerkiksi keskustelemalla jonkun kvääninkielisen kans.

Toinen tapa oppiit enämen sannoi oon lukkeet kväänin kielelä ja alkkaat taas helpomalla. Kannattais selvittäät kunka paljon materiaalii oon olemassa. Ei tarvitte alkkaat Kuosuvaaran takana-kirjala: luje sen ko sie hallut lukkeet jotaki raskhaamppaa. Helpomat tekstit oon kuvakirjat Kummitus ja tähtipoika. Sitte oon kuvasarja Kapteinin joulu, jokka piian saapi tilata biblioteekista. Tietenki oon kans aviisi Ruijan kaiku. Kannattais kans kuunela kieltä, ko oon helpomin ymmärtäät kramatiiki ko kuullhaan millaila asian saapi sannoot. Anstein Mikkelsenin filmeissä puhuthaan usshein kväänin kieltä.

Mie ajattelen kans, ette se oon helppoo kuunela ko ihmiset sanothaan pusitiivissii tahi negatiivissii asioita omasta kielikyvystä, mutta nämät asiat ei lopun lopuksi merkitte paljon, koska kaikila oon eri ajatus siittä mikä oon hyvä kielikyky ja se saattais varieerata ko sie olet esimerkiksi vaipunu. Salaisuus tässä oon, ette häättyy vain jatkata ja unheettaat toisten ajatuksii siitä hommasta. Sinun tasu oon se mitä sillä tehhään. Siksi pitäis olla rohkeutta ottaat uusii situašuunii vasthaan, koska ne saatethaan auttaa sinnuu tulla paremaksi kväänin kielessä.

Älä kuuntele semmossii myyttii, joitten myöten kväänin kieli oon vaikkee oppiit. Muut kieletki niin ko engelska, tyskä ja ryssä kaippaavat, ette sie tehet työtä niitten kans. Kielen oppiminen ei olekhaan aina helppoo, mutta sitä kannattaa kuitenki tehhä, koska sen jälkhiin siitä saapi niin paljon enämen. Ihmiset oon erilaissii omala äidinkielelä ja lisäksi sieki saatat muuttuut ko sie ymmärrät sinun ommaa kylttyyrii paremin.

Emmie oikkheesti ole mitthään äkspärtti kielen oppimisessa; mie puhun vain omista kokkemuksista ja mie toivon, ette siitä oon appuu. Mieki otan muuten minun neuvouksii käytthöön ko mie kirjoitan tämän artikkelin, ko mie aijon nyt oppiit kirjoittahaan kväänin kielelä.

Aili Eriksen