Aili Meänflakun päivänä 15.7.2015. Kuva: Lars Lampinen
Hunteerauksii kväänin kielen oppimisesta
Oonko raskas tohhiit puhhuut? Oletko sie sillä tasula, ette sie saatat vain joitaki fraasoi ja sannoi kväänin kielelä? Muretitko sie kielen ja itentiteetin menettämisestä? Piian minun kokkemukset saatethaan auttaat sinnuu. Se oon kyllä ikkävä, jos ei ole saanu oppiit kieltä, mutta tässä surussa oon se uhka, ette helposti jäähään siihen. Sitte oon helppoo anttaat alla ja vain hyväksyyt situašuunin, eikä freistata tehhä mitthään siihen.
Se oon tosi, ette pieni lapsi ei saata päättäät mitä kielii sille puhuthaan, mutta kyllä täysi ihminen saattaa valita, ette se halluu oppiit kieltä. Minuleki oli surkkee asia ko mie en saattanu paljon kväänin kieltä ennen. Kuiten mie olin enämen vihainen, ja siitä mie sain mutivašuunin jatkata. Siksi mie sanon, ette ensiksi sie hävyt hunteerata kunka tärkkee se puhuminen oon. Sitte sinun pitäis kans ajatella kunka paljon aikkaa ja resurssii sie saatat käyttäät siihen.
Yksi tapa oppiit kväänin kieltä oon tietenki mennä paikkhoin, missä oon kvääninkielissii ja pittäät korvat auki. Jos löyät kvääninkielisen, sopi sitte sen kans, ette tet puhutta jammisti kväänin kieltä yhessä ja ette se puhhuu alusta helpomppaa kieltä. Sinun kannattais saa’a sinun puhekumpanin ymmärtähään, ette sie tarkoitat sitä, ko sie hallut oppiit kväänin kieltä; muuten toinen piian alkkais puhhuhaan ruijan kieltä sinun kans.
Jos näin tapahtuu, vastaa vain rohkeesti kväänin kielelä. Muista, ette toinen ei saata tehhä työn sinun puolesta; sie hävyt itte vastata ko se puhhuu sinule, vaikka ei se alusta ole ollenkhaan helppoo. Tehe sen kuitenki, eikä se haita jos kielet mennhään vähän sekaisin. Se kielikyky kyllä paranee aijan myöten. Kvääninkielisetkhään ei ole saattanheet kieltä pärfäktisesti alusta asti, eikä het ole oppinheet sitä tyyhästä. Ko sie opit tuntehaan toisen kväänin kielelä siitä tullee teijän yhtheinen kieli ja se tunttuu luontoliselta puhhuut sitä.
Jos yhelä ihmiselä ei ole aikkaa harjoitella tarpheeksi usshein niin haje sitte muitaki kvääninkielissii. Ko sie et vielä saata puhhuut niin paljon, oon hyvä jos sie tunnet paljon ihmissii. Silloin on maholista soppiit, ette saapi kuunela ko toiset puhuthaan kväänin kieltä yhessä, ja selvittäät jälkhiinpäin mitä sanat tarkoitethaan. Yritä kans löyää muita, jotka oon oppimassa kväänin kieltä. Se saattais tunttuut helpomalta jos sie tiät, ette sie et ole yksin.
Siittä saattais kans olla appuu jos sie käytät kieltä asioista, joista sie itte tykkäät tahi sie puhut teemoista, jotka oon interessanttissii tahi tärkkeitä. Jos sie tykkäät kokkoot postimerkii, niin puhu sitte siitä; samoiten jos sie tykkäät tietystä myysiikistä. Mie tykkään itte kirjoittamisesta ja siksi mie tällään itteleni senlaishiin situašuunhein, ette mie pääsen kirjoittahaan. Jos ei löyvvy sannoi uuenaikaisten asioile, yritä sitte selvittäät mitä se vois olla, esimerkiksi keskustelemalla jonkun kvääninkielisen kans.
Toinen tapa oppiit enämen sannoi oon lukkeet kväänin kielelä ja alkkaat taas helpomalla. Kannattais selvittäät kunka paljon materiaalii oon olemassa. Ei tarvitte alkkaat Kuosuvaaran takana-kirjala: luje sen ko sie hallut lukkeet jotaki raskhaamppaa. Helpomat tekstit oon kuvakirjat Kummitus ja tähtipoika. Sitte oon kuvasarja Kapteinin joulu, jokka piian saapi tilata biblioteekista. Tietenki oon kans aviisi Ruijan kaiku. Kannattais kans kuunela kieltä, ko oon helpomin ymmärtäät kramatiiki ko kuullhaan millaila asian saapi sannoot. Anstein Mikkelsenin filmeissä puhuthaan usshein kväänin kieltä.
Mie ajattelen kans, ette se oon helppoo kuunela ko ihmiset sanothaan pusitiivissii tahi negatiivissii asioita omasta kielikyvystä, mutta nämät asiat ei lopun lopuksi merkitte paljon, koska kaikila oon eri ajatus siittä mikä oon hyvä kielikyky ja se saattais varieerata ko sie olet esimerkiksi vaipunu. Salaisuus tässä oon, ette häättyy vain jatkata ja unheettaat toisten ajatuksii siitä hommasta. Sinun tasu oon se mitä sillä tehhään. Siksi pitäis olla rohkeutta ottaat uusii situašuunii vasthaan, koska ne saatethaan auttaa sinnuu tulla paremaksi kväänin kielessä.
Älä kuuntele semmossii myyttii, joitten myöten kväänin kieli oon vaikkee oppiit. Muut kieletki niin ko engelska, tyskä ja ryssä kaippaavat, ette sie tehet työtä niitten kans. Kielen oppiminen ei olekhaan aina helppoo, mutta sitä kannattaa kuitenki tehhä, koska sen jälkhiin siitä saapi niin paljon enämen. Ihmiset oon erilaissii omala äidinkielelä ja lisäksi sieki saatat muuttuut ko sie ymmärrät sinun ommaa kylttyyrii paremin.
Emmie oikkheesti ole mitthään äkspärtti kielen oppimisessa; mie puhun vain omista kokkemuksista ja mie toivon, ette siitä oon appuu. Mieki otan muuten minun neuvouksii käytthöön ko mie kirjoitan tämän artikkelin, ko mie aijon nyt oppiit kirjoittahaan kväänin kielelä.
Aili Eriksen
Aili Eriksen. Opi, älä kitise. Hunteerauksii kväänin kielen oppimisesta. Meänmaan tiuku, 24.7.2015.
Nuoret tekevä vähemmistöyhteistyötä meänkielisten kansa, kveenin kirjakielen harjotustyön julkasu ja keskustelu:
Meänmaan tiuku nettiaviisi tarjoaa arvokhaan foorumin nuorison kielenopiskelu- ja elvytys haastheesseen mihin tarpheesseen ”open access” sarjajulkasun saatavuus Facebookissa on julkasijan Bengt Pohjasen julkisesti avoimen vertaisarvioinnin ja keskustelun alusta.
Suomen vähemmistökielten omana julkasupaikkana Meänmaan tiuku nettiaviisi on Aili Eriksenin artikkelin myötä laajentannu vähemmistökielten julkasupohjaa kveenin kiehleen, toisheen peräpohjan murtheista pohjautuvhaan suomen kiehleen.
Vertaisarvionnissa käsiteltiin artikkelissa käytetyn kvääninkielen alkuperää (variantit) ja sukulaisuutta grammatiikin kväänin kiehleen (Porsangerin kainuun kieli), kväänin yhäläisyyksien ja ominaispiirtheitten ilmiasuja meänkiehleen verraten sekä puhutun kielen muuttumista ääninauhotteitten valossa.
Keskusteluun osallistuivat:
Bengt Pohjanen, Fil.Tri. (suomen kieli ja kirjallisuustiede), Meänmaa (Pajala, Överkalix, Haparanda), Meänmaan tiuku nettiaviisin vastuullinen julkasija ja kustantaja
Hannu Töyrylä, Fil. Tri. (judaistiikka = juutalaisuuden tutkimus), Åbo akademi, Meänkielen ryhmäfunktionääri, sanakirjahanke, Helsinki
Maro-Riitta Aine, L.L., Meänkielen ryhmäaktiivi, Rovaniemi
Hannele Lantto-Kauppila, Fil. kand. (kveeninkielen jatkotutkija), Oulun yliopisto
Eira Söderholm, Fil.tri. (kveeni gramatiikin laatija), Tromsön yliopisto
Aili Eriksen, Kainun instituutti, Jyväskylän yliopisto
Appendix
Facebook keskustelu 24.7.2015:
Sinä ja 15 muuta tykkäätte tästä.
Marjo-Riitta Aine
Millähän kielelä tämä kirjotus on laaittu? Ei ole ennen tullu vasthaan.
· Tykkää · 1
Bengt Pohjanen
Se oon kaunista kväänin kieltä.
· Tykkää · 4
Marjo-Riitta Aine
Paljon kieli muuttunu, jos tuo on nykystä kveenien kieltä. Suomen murteiden arkistossa on äänitteitä myös Ruijasta niinko Ruottin puolen Länsi-Pohjastaki. Panen tähän luettelon ja klikkaamalla pääsee niitä kuuntelheen.
http://www.kotus.fi/…/murr…/suomen_murrekirjan_aanitteet
kotus.fi
· Tykkää · 2
Bengt Pohjanen
Kieli syntyy, varttuu, kehittyy, vanhenee, joskus nuortuu, joskus kuolee…älkää kuiten vielä nekrolokioita kirjottakko, vaikka lystäntäs…
· Tykkää · 3
Hannu Töyrylä
Tuossa kveenin kielessä on joitakin samoja piirteitä kuin lannankielessä, jota puhutaan Kiirunan suunnalla. Mutta myös ihan omia piirteitä, niinkuin t-loppuiset infinitiivit ja ii-loppuiset partitiivit. Oma käsitykseni on että tämä kielenmuoto olisi vanhaa kieltä, Eira Söderholm osannee kommentoida. Ruijassa esiintyy aika monta erilaista kielenmuotoa paikasta ja puhujan alkuperästä riippuen.
· Tykkää · 1
Marjo-Riitta Aine
Äänitteillä voi verrata Itä-Ruijan ja Länsi-Ruijan puhetta.
· Tykkää
Hannu Töyrylä
Täällä on kveenin tutkijoita, odotetaan kommentteja. Eira Söderholm on laatinut kveenin kieliopin. Hannele Lantto-Kauppila tutkii myös kveenin kieltä. Ja Aili itsekin varmaan osaa kommentoida kveenin variantteja.
Ja Norjassahan muutenkin kieli vaihtelee vuonolta toiselle ja kylästäkin toiseen.
· Muokattu · Tykkää · 2
Bengt Pohjanen
Jos Agricolan aikana olis ollu naamakirjaa niin kyllä sielä olis annatettu, ettei tuo ole sitä eikä tätä, ei savvoo ei Turkuu, ei mittii…mutta sieltä se synty suomenkielen kirjakieli.
· Tykkää · 2
Hannele Lantto-Kauppila
Muuttoliike Suomesta Ruijaan on suuntautunut eri aikakausina. Ensimmäiset ovat muuttaneet jo 1500-luvulla. Esim. Pyssyjokeen on muutettu aikaisemmin kuin Vesisaareen; siksikin eroja on. Tärkeätä on myös se, mistä on lähdetty. Tornion murre ja Kemin murre – Suomenkin puolella – eroavat toisistaan. Minun tulokseni koskevat tiettyjä verbinmuotoja ja persoonamuotoja…
· Tykkää · 3
Eira Söderholm
Se Ailin kieli oon enimästi Kainun kielen Porsangin varianttii. Ja Aili kirjoittaa melkhein sen jälkhiin, mitä siinä Kainun kielen grammatikissa oon Porsangin variantista ehđotettu. Grammatikin kieli taas saattaa monen mielestä olla vanhaanaikhaista kieltä, sillä ko siinä pohjaksi oon otettu niitten ihmisten kielen, joila kainun kieli vielä oli äitinkieli. Suomen murteiden äänitearkiston nauhat oon tässä ollu apuna.
· Tykkää · 5
Eira Söderholm
Mutta kyllä oon NIIN fiini assii ette löyttyy semmoissii nuorii ihmissii ko Aili Eriksen, jokka jaksethaan opetella kieltä eikä tyhä valittaat ko kieli kuolee!
· Tykkää · 4
Marjo-Riitta Aine
Vuoreijan murretta
http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6e_vuoreija.mp3
6e Vuoreija
scripta.kotus.fi
Alattion murretta
http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6e_alattio.mp3
6e Alattio
scripta.kotus.fi
Etelä-Varanki
http://scripta.kotus.fi/…/kuuntele/6e_etela_varanki.mp3
6e Etela Varanki
scripta.kotus.fi
Kaivuono
http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6e_kaivuono.mp3
Kvalsund
http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6e_kvalsund.mp3
6e Kvalsund
scripta.kotus.fi
Nordkapp
http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6e_nordkapp.mp3
6e Nordkapp
scripta.kotus.fi
Aili Eriksen
Kans Porsangin sisällä oon paljon variasuunii niin ko Hannu Töyrylä sanoi. Vaikutti siltä, ette samassa kylässä saattaa olla murre-eroja, esimerkiksi ihmiset saatethaan käyttäät sannoi vähän eri tavala, heilä oon ihan muita sannoi tahi oon rinnakkaissii varianttii. Minun kokkemukset viimi vuonna vahvisti sen mikä Hannele Lantto-Kauppila mainittee, ette kieli ei ole koskhaan ollu homogeeninen ko ihmiset oon tullheet eri aikoina Ruijhaan ja eri paikasta Pohjais-Suomesta ja Ruottista. Sitte oon se kunka paljon kontakti paikalisilla oon ollu suomenkielisten kans, esimerkiksi Lemmijovessa oon vähän enämen vaikutus suomen kielestä jos verrathaan Pyssyjokheen. Mie olen vielä huomannu, ette eri generasuunit kans käytethään vähän eri sannoi. Minun omhaan kväänin kielheen vaikuttaa varmasti se, ette mie olen oppinu suomee ensiksi ja vasta sen jälkhiin kväänin kieltä puhumalla ihmisten kans ja lukemalla niitä tekstii, jotka oon olemassa. Mie kirjoitin kyllä tässä tekstissä semmosta kieltä, jokka oon maholisiman lähellä minun sukulaisten puhetta ko mie en vielä saata sitä normitettu kväänin kieltä. Eira, sie olet tehny hyvän työn kramatiikin kans ja minun tarkoitus oon kyllä lukkeet sitäki ja käyttäät sitä apuna jos kyse oon pelkästä kramatiikista. Minula ei ole mitthään vasthaan siitä, ette Pyssyjovessa käytethään -đ, mutta mie en hallu käyttäät sitä itte jos mie saan valita. Mie ajattelen muuten, ette oon vahvus jos saattaa eri varietettii (olisko se nykysuomee, meänkieltä, Pyssyjoven tahi Lemmijoven kväänin kieltä jne).
· Muokattu · En tykkääkään · 5
Eira Söderholm
Tietenki jokhainen kirjoittaa ja eriliikaisesti puhhuu justhiin niin ko itte halluu! Kyllä oon jo saatu tarpheeksi kielipulitiista, mikkä kuiten Suomessa oon freistanheet hallita ihmisten kieltä aivan liijan kauvoin! Grammatikin reekelit oon tarkoitettu tyyrhäämhään tyhä koulun oppikirjoin kieltä. Ja tieten kans avuksi niile, jokka ei olheen kieltä saata mutta alethaan oppimisen alusta. Ja oonhan siinä grammatikissaki variasuunii, myötä oon paralellliita haamui joka puolelta kainun kieliallaa.
En tykkääkään · 4
Marjo-Riitta Aine
Kuinka monta äidinkielehnään kveeniä puhuvaa Porsangerissa on elossa?
· Tykkää
Aili Eriksen
Se oon vaikkee sannoo ko monet oon muuttanheet poijes (net jotka oon nyt 50-60-vuotiaita). Oon kans ihmissii, jotka syystä tahi toisesta ei anna toiset tiettää, ette saattaa kieltä.
· En tykkääkään · 1
Aili Eriksen
Oon hyvä Eira, ette kainun/kväänin kielen kramatiikki oon olemassa. Se oli varmasti hankala kompromissi, ette sen tarkoitus on vastata eri tasuisten tarpheisiin.
· En tykkääkään · 2
Aili Eriksen
Monet puhuthaan sillaila niin ko oon jo liian hiljain tehhä mitthään. Mie en saata sannoot ollhaanko het oikkeessa, mutta mie tehen sen mikä oon minun voimassa niin ette kieli säilyy. En jaksaa vain istuut ja kattoot; mie hallun taistela kielen puolesta
· Muokattu · En tykkääkään · 2