Shakespearen sonetti 66
Väsyksissä kaikheen kuttun kuolemaa,
ko lahjakhaana joutuu kerjäähmään,
ja konna nolla niittää kunniaa,
ja rehelistä sölkhään pistethään,
ja ansioitu kiitos syrhjään pukithaan,
ja neitsyn hyve lanthaan sotkethaan,
ja kunnon työstä naahmaan annethaan,
ja tarmokasta krenkut jalat potkiva,
ja hyvän taitheen tyhmät polkeva,
ja hullu määrää yli ossaavan,
ja selvä tottuus sonthaan tallathaan,
ja linhaan hyvvyys, viishaus viskathaan.
Väsyksissä kaikheen kuttuin kuolemaa
vain yksin jäisit, rakas, ilman minua.
Meänkielennös: Bengt Pohjanen
4.3.2017