Joulukuussa 2015 mie kirjotin tämmösen pakinan Haaparannanlehessä. En ole tarvinu tätä muuttaa.
Kväänit
Olemakos met meänmaalaiset kvääniä? Oikea vastaus: emmä ainaskhaan!
Vanhoita kvääniä ei ennää ole olemassa. Net tappo mustarutto (=digerdöden) ja pyhä Birgitta.
Meän esivanheemat oon tulheet Karjalasta, Savosta, Turusta, Belgiasta, Valunien maasta ja muualta käsin Suomea ja mailmaa ko kväänit jo olit poijessa täältä.
Miepä freistaan selittää tämän hoijon. Sana kvääni oon sama ko kainus, joka oon sama ko vanhaa quena. Norjalaiset oon sanohneet meänmaalaisia kvääniksi ja met sanoma nykysiä Kalixin ja Överkalixin asukhaita kainulaisiksi (=kväänit). Se tarkottas sitä, ette nykyset meänmaalaiset ja nykyset kainulaiset olisit sammaa väkeä, mikä sinänsä oon mahoton asia ja pörrö aatoski.
Nykysessä Ruotiin maassa oli kaks ossaa tuhanen vuotta aikaa. Yks osa oli Sweeanmaa ja toinen oli Queenanmaa (=Kväänimaa, Kaihnuunmaa). Tämä Queenanmaa oli Västerbottenista Österbottenhiin saakka. Kvääninmaan raja oli Saamenmaa. Norjaa sanothiin Hålågolanniksi. Norjalaiset ja queenit tappelit saamelaisia vasthaan. Norjalaiset kuttuit näitä Queenanmaan/Kaihnuunmaan asukhaita kvääniksi, jokka puhuit suomalais-ugrilaista kieltä. Piiain net olit kakskielisiä. Ruottalaiset sanoit näitä helsingariksi.
Täränön likelä oon Kainulasjärvi (=kväänitten järvi). Kylä oon ruottalaisissa kaartoissa merkitty nimelä Helsingeby. Kainulasjärvi oli piiain kväänitten pohjoisin paikka. Siittä alko saamelaisten maa.
Kunkas näile kväänile kävi? Mulla oon se käsitys, ette mustarutto tappo net. Sen lisäksi yks pirulinen ämmä Vadstenassa oli alkanu saahmaan taihvaalisia ilmestyksiä, ette täälä pohjosessa oon lohta ja muita rikhauksia, jokka kuuluit Rooman paavile ja Ruottin kuninkhaale, ja sitä tietä hälle ittele ko hään oli paavin yläpuolela ja pölätti kuninkas Magnusta, ette jos tämä ei anna hälle Vadstenan linnaa ja rahhaa niin hään ilmottaa trottninki Blankale mitä Magnus piioitten kans hommaa. Tämmönen ryökäle se oli EU:n suojeluspyhimys, kiristäjä ja ristiretkeilijä. Upplannista lähätethiin aatelistoa tänne nykysheen Ylikaihnuusheen ja net tietenki tapoit poijes net harvat kväänit mitä mustarutto ei ollu hävittänny. Mutta näitä uusia asukhaita sanothiin kans kvääniksi (kainulaisiksi). Sehään oon ollu tavalista, ette uuet asukhaat oon ottanheet talonpaikan nimen ko net oon asettunheet ashuun. Näin synty aivan uusi kvääniväki, joka ei tietenkhään ole mithään alkuperäisväestöä, net oon vallottajia, mutta netki saattasit piiain alkaa tappleheen saamelaisten kans ja sanhoon, ette het oon kvääniä, kainulaisia.
Met meänmaalaiset olema kans vallottajia. Meän esivanheemat ei tulheet Upplannista pyhän Birgitan käskystä. Meän esivanheemat lähit kalan perhään. Ko vanhaa kväänitten maa oli melko tyhjä niin net saatoit asettua ashuun Meänmaahan.
Sitte ko norjalaiset kohtaisit näitä karjalaisia, savolaisia ja muita suomalisia heimoja niin net tunsit niitten kielet. Nethään puhuit melkein sammaa kieltä ko vanhaat kväänit. Siksi net aloit kuthuun meitä kvääniksi ko met olima asettunheet ashuun kväänitten maahan ja ko met puhuima kohta sammaa kieltä ko net.
Asia oon selvä ko pläkki. Samasta syystä ko met sanoma Upplannin aatelistoa kainulaisiksi (kvääniksi), samasta syystä norjalaiset oon sanonheet meitä kvääniksi, vaikka meilä ole paljon mithään muuta tekemistä kväänitten kans ko, ette met siiryimä ashuun niitten maahan ja ette met puhuma samanlaista kieltä.
Se oon aika villiä: mie olen suomalaista heimoa ja mie asun kväänitten maassa ja kväänitten kans, vaikka net oon upplanin aatelistoa. Norjalainen, joka asettuu ashuun vaikka Matarinkhiin, assuu kväänitten maassa ja kväänitten kans, vaikka matarenkiläiset oon karjalaisia kauppamiehiä ja suomalisia kalanpyytäjiä.
Voi voi, nyt satsathaan Luulajan ynivärsiteetissäki miljoonia tutkimuksele, joka oon aivan turhaa. Tämä kröönikka ei maksa paljon mithään eikä tämän lisäksi tartte sanoa sannaakhaan. Asia oon näin.
Mutta oon siinä tietenki ruottinkieliselle keskiluokale taasen hommaa: näyttää, ette valo oon vaaralinen rosvole ja ette silmä oon näkemistä varten.
