Kuvallisen tekoälyn toinen tie

Kun kuvallinen tekoäly muuttui 2022, kyse ei ollut niinkään tekstimuotoisen ohjauksen yleistymisestä, vaan siitä että siirryttiin monoliittisiin malleihin, joiden kyvyt saattoivat olla paljon aiempia laajemmat… olihan ne koulutettu aiempaan verrattuna valtavalla koulutusaineistolla. Samalla kuitenkin esimerkiksi tekstiohjaus integroitiin jo koulutusvaiheessa osaksi mallia, jonka toiminnallisuutta ei voinut ulkopuolelta säätää niinkuin alalla oli …

Continue reading

Tekoälytaide ennen tekoälyä

Helsingin Sanomissa julkaistiin äskettäin Asta Lepän essee tekoälyn käytöstä kuvataiteessa. Kirjoitus toi esille monia näkökohtia ja kysymyksiä, joita olen itsekin esittänyt vuosien varrella. Pääasioista olen aika lailla samaa mieltä. Taide on ihmisen toimintaa ja luovuus syntyy rajoituksista, ei siitä että kaikki on mahdollista. Kaikella mahdollisella kuvallisella ja muullakin aineistolla koulutettu …

Continue reading

Kun katsoo tekoälyn tekemää teosta…

Raisa Jäntti siteeraa  kolumnissaan Taide-lehdessä 3/2024 haastattelua1, jossa pohdin kuvataiteilijan näkökulmasta kuinka tuoda tekoälyä taiteelliseen prosessiin pysyen itse teoksen tekijänä, sekä totean että taiteilijan vahvuuksia tässä ovat visuaalinen taju ja kyky soveltaa erilaisia tekniikoita omassa ilmaisussaan.  Jäntti jatkaa tästä kriitikon näkökulmaan. Miten käy kun tekoälyn taju ja ilmaisu kehittyvät niin, …

Continue reading

Ison tekoälyn varjossa

Lähdin yhdeksän vuotta sitten tutkimaan, kuinka neuroverkkoja voisi yhdistää kuvankäsittelyyn taiteellisesti mielekkääksi työtavaksi. Siitä kasvoi oma tapani käyttää tekoälyä, jota kutsun pieneksi tekoälyksi. En käytä valmiita ratkaisuja sellaisenaan. Oma pieni tekoälyni on siis rakennettu ja viritetty omaa työprosessini ja estetiikkani mukaiseksi. Lähden omista valokuvistani ja käytän itse kehittämiäni työkaluja. Tarpeen …

Continue reading

Tekoäly kuvanteossa 2023

Vilkaisu uhkien ja mahdollisuuksien taakse Tekoälypohjaista kuvantekoa kohtaan esiintyy nyt paljon kritiikkiä. Vahvasti esillä on kysymys kuvien luvattomasta käytöstä koulutusaineistona, mitä pidetään syynä siihen että yksittäisen taitelijan tyylin jäljittely on tullut helpoksi. Toisaalta samalla voidaan tekoälyä myös vähätellä, luonnehtimalla se ”pelkäksi matematiikaksi”. Lähdetään liikkeelle tästä jälkimmäisestä väitteestä. Matematiikan pohjalle neuroverkot …

Continue reading

Kuvan käsittely pythonilla, osa 2

Kokeillaan tällä kertaa maskien käyttöä. Maski on harmaasävykuva, jolla voidaan rajata kuvista mielivaltaisia alueita. Käytän tässä maskina tätä kuvaa. Huomaa, että maskin ei tarvitse olla joko/tai, vaan sävyjen avulla voidaan myös tehdä esim. pehmeitä siirtymiä kuvasta toiseen. Luetaan tuo maski ja muunnetaan se tällä kertaa liukuluvuiksi välillä 0..1. Muutenkin tehdään …

Continue reading

Kuvien käsittely pythonilla, osa 1

Neurokuvatreenien yhteydessä nousee yhtenään esille, että siinä on kyseessä uusi paradigma käsitellä ja generoida kuvia. Tässä sarjassa katsotaan sitä ”vanhaa” mallia, jossa käydään suoraan käsiksi kuvan pikseleihin, jota kaiken aikaa tarvitaan myös neurokuvanteossa. Käytännössä melkeinpä enemmän näitä kuin sitä syväoppimista. Käytämme python-ohjelmointikieltä ja opencv-kirjastoa. Kuten neurokuvatreenit, tämäkään ei ole pythonin …

Continue reading

Neuraalista taidegrafiikkaa etsimässä

Tutustuin neuraaliseen kuvankäsittelyyn kaksi ja puoli vuotta sitten tyylimuunnoksen kautta. Tyylimuunnoksessa luodaan uusi kuva, jonka sisältö pohjautuu yhteen mallikuvaan, värien ja tekstuurin käyttö taas toiseen mallikuvaan. Viimeisen vuoden ajan olen kuitenkin enimmäkseen kokeillut menetelmiä, joissa neuroverkko oppii itse tekemään kuvia, tai muuntamaan kuvaa oppimansa perusteella. Mitään yksittäistä tyylimallia ei ole …

Continue reading

Neuroverkot -käytännön johdanto 3

Edellisessä osassa näimme kuinka yksittäinen neuroverkon solu käsittelee numeerista tietoa ja kuinka näistä soluista voidaan koota kerroksia ja näistä monikerroksisia neuroverkkoja. Katsotaan seuraavaksi miten neuroverkolla voidaan käsitellä kuvia. Mustavalkoinen kuva voidaan esittää kaksiulotteisena taulukkona, jossa kuvat pikselit on esitetty numeerisesti, esim. lukuina nollasta yhteen, jossa nolla vastaa mustaa ja yksi …

Continue reading

Neuroverkot -käytännön johdanto 1

Käsittelen tässä artikkelisarjassa neuroverkkoja taiteilijainsinöörinä käytännön näkökulmasta. Mitä niillä voi tehdä, kuinka ne suurin piirtein toimivat, miten niitä voidaan käyttää käytännön sovelluksissa ja kuinka voi itse alkaa kokeilla niiden käyttöä. Pääpaino on kuvaa käsittelevissä neuroverkoissa ja niiden sovelluksissa, koska tunnen ne parhaiten; olen itse perehtynyt niihin ja kokeillut niiden soveltamista …

Continue reading