Kuvallisen tekoälyn toinen tie

Kun kuvallinen tekoäly muuttui 2022, kyse ei ollut niinkään tekstimuotoisen ohjauksen yleistymisestä, vaan siitä että siirryttiin monoliittisiin malleihin, joiden kyvyt saattoivat olla paljon aiempia laajemmat… olihan ne koulutettu aiempaan verrattuna valtavalla koulutusaineistolla. Samalla kuitenkin esimerkiksi tekstiohjaus integroitiin jo koulutusvaiheessa osaksi mallia, jonka toiminnallisuutta ei voinut ulkopuolelta säätää niinkuin alalla oli …

Continue reading

Tekoälytaide ennen tekoälyä

Helsingin Sanomissa julkaistiin äskettäin Asta Lepän essee tekoälyn käytöstä kuvataiteessa. Kirjoitus toi esille monia näkökohtia ja kysymyksiä, joita olen itsekin esittänyt vuosien varrella. Pääasioista olen aika lailla samaa mieltä. Taide on ihmisen toimintaa ja luovuus syntyy rajoituksista, ei siitä että kaikki on mahdollista. Kaikella mahdollisella kuvallisella ja muullakin aineistolla koulutettu …

Continue reading

Epävakaita näkymiä

Epävakaita näkymiä Galleria Uusi Kipinä, Kenno, 18.9.-6.10.2024 Näyttelyn teoksista Kuva näytöllä tuntuu taidegrafiikalta, mutta se elää ja muuttuu hitaasti. Kaupunkinäkymät, tutut ja vieraat, sekoittuvat oudosti keskenään, muiden maisemien ja abstraktienkin elementtien kanssa.  Muutoksessa on jotakin unenomaista. Katsot maisemaa ja yhtäkkiä ollaankin jossain toisaalla. Mutta hetkinen, tässä on myös nuppi josta …

Continue reading

Kun katsoo tekoälyn tekemää teosta…

Raisa Jäntti siteeraa  kolumnissaan Taide-lehdessä 3/2024 haastattelua1, jossa pohdin kuvataiteilijan näkökulmasta kuinka tuoda tekoälyä taiteelliseen prosessiin pysyen itse teoksen tekijänä, sekä totean että taiteilijan vahvuuksia tässä ovat visuaalinen taju ja kyky soveltaa erilaisia tekniikoita omassa ilmaisussaan.  Jäntti jatkaa tästä kriitikon näkökulmaan. Miten käy kun tekoälyn taju ja ilmaisu kehittyvät niin, …

Continue reading

Ison tekoälyn varjossa

Lähdin yhdeksän vuotta sitten tutkimaan, kuinka neuroverkkoja voisi yhdistää kuvankäsittelyyn taiteellisesti mielekkääksi työtavaksi. Siitä kasvoi oma tapani käyttää tekoälyä, jota kutsun pieneksi tekoälyksi. En käytä valmiita ratkaisuja sellaisenaan. Oma pieni tekoälyni on siis rakennettu ja viritetty omaa työprosessini ja estetiikkani mukaiseksi. Lähden omista valokuvistani ja käytän itse kehittämiäni työkaluja. Tarpeen …

Continue reading

Tekoäly kuvanteossa 2023

Vilkaisu uhkien ja mahdollisuuksien taakse Tekoälypohjaista kuvantekoa kohtaan esiintyy nyt paljon kritiikkiä. Vahvasti esillä on kysymys kuvien luvattomasta käytöstä koulutusaineistona, mitä pidetään syynä siihen että yksittäisen taitelijan tyylin jäljittely on tullut helpoksi. Toisaalta samalla voidaan tekoälyä myös vähätellä, luonnehtimalla se ”pelkäksi matematiikaksi”. Lähdetään liikkeelle tästä jälkimmäisestä väitteestä. Matematiikan pohjalle neuroverkot …

Continue reading

Kuvan käsittely pythonilla, osa 2

Kokeillaan tällä kertaa maskien käyttöä. Maski on harmaasävykuva, jolla voidaan rajata kuvista mielivaltaisia alueita. Käytän tässä maskina tätä kuvaa. Huomaa, että maskin ei tarvitse olla joko/tai, vaan sävyjen avulla voidaan myös tehdä esim. pehmeitä siirtymiä kuvasta toiseen. Luetaan tuo maski ja muunnetaan se tällä kertaa liukuluvuiksi välillä 0..1. Muutenkin tehdään …

Continue reading

Kuvien käsittely pythonilla, osa 1

Neurokuvatreenien yhteydessä nousee yhtenään esille, että siinä on kyseessä uusi paradigma käsitellä ja generoida kuvia. Tässä sarjassa katsotaan sitä ”vanhaa” mallia, jossa käydään suoraan käsiksi kuvan pikseleihin, jota kaiken aikaa tarvitaan myös neurokuvanteossa. Käytännössä melkeinpä enemmän näitä kuin sitä syväoppimista. Käytämme python-ohjelmointikieltä ja opencv-kirjastoa. Kuten neurokuvatreenit, tämäkään ei ole pythonin …

Continue reading

Neurokuvatreenit, harj 4

Tähän astisissa harjoituksissa olemme luoneet pikselikuvan, mitanneet sen samankaltaisuutta tavoitteeseen, ja ohjanneet tämän poikkeaman avulla kuvaa kohti tavoitetta. Kuva on koko ajan ollut pikselimuotoinen RGB-kuva, olemme siis ohjanneet suoraan kuvan pikseleitä. Tässä harjoituksessa kuva syntyy aivan toisella tavalla, niinkin erikoisella ettei se ole mitenkään kovin yleinen. Kun aloin tehdä näitä …

Continue reading

Neurokuvatreenit, harj 3

Tähänastisissa harjoituksissa olemme antaneet kuvan kehittyä vertaamalla sitä pikseli pikseliltä tavoitteeseen. Malli näyttää toimivan, mutta yleisemmin siinä on se ongelma, että tämä malli ei oikeasti mittaa samankaltaisuutta. Ei tarvitse kuin siirtää pikseleitä hieman sivuun, ja malli arvioi kuvan ihan erilaiseksi, vaikka se todellisuudessa näyttää ihan samalta. Pikselikohtainen virhe on silti …

Continue reading