Mie muistan ko Pänkttin Tidens Tvång tuli ulos. Soli 2009 syksylä, mie olin sillon kesälä lukenu Smugglarkungens son:in. Soli Pajalassa kampingalueella, ko mie olin illala teltassa ja meinasin ette alan lukea jotaki kirjaa, panin käen muovikashiin missä mulla oli matkalukemiset. Sieltä tuli Smugglarkungens son, mie aloin lukea, ja jo seuraavanna päivänä ko jatkoin piililä etelhään käsin, mie hoksasin ette ajoin justhaan sen Kassan kylän kautta josta kirja kerto. Syksylä sitte seurasin Kurirenin plokila, mitä Pänktti ja muut sielä kirjotit. Ko Tiden tvång sitte ilmesty, mie aattelin että jos mie kuiten ootan ette se tullee meänkielelä, ennenko luen sen. No, en mie kuitenkhaan oottannu, vain luin sen ruottiksi. Ja ko kirja kertoo Pänkttin matkasta meänkielisestä kotikylästä ruottinkielisheen jymnaashiin, niin kyllä sen sopi ruottiksi lukeakki. Nyt myöhemin mie olen ollut apuna ko kirja oon julkastu e-kirjana suomeksi Jorma Aspegrénin käänöksennä.
Nyt mie kävin Pänkttin kans kuvvaamassa sen vanhaala koulula Haaparannala. Koulu oon muuttunnu, tieten, mutta paljon sielä löytyy vielä vanhaata kans. Pänktti kulki ympäri taloa, näytti paikkoja ja kerto niistä. Mulla oli täysi työ pysyä perässä viiteokaameran kans, kuvata, äänittää ja muistaa säätää kaameraa välilä. Kyllä se kannatti. Nyt oon 25 minyytin ohjelma retiseerattu ja pääsemä kaikki Pänkttin följyssä kattomhaan sen vanhaata koulutaloa, 50 vuotta sen jälkhiin ko Pänktti otti stydentin sielä ja lähti mailmale. Kuulemma ko Pänktti kertoo millasta sen koulunkäynti oli ja käy kattomassa oonkos koulun kirjastossa vielä niitä samoja kirjoja joita hään sillon yli 50 vuotta aikaa luki.
Katto koko viiteo tästä https://youtu.be/pOlwC5gZDsk
