Institutet för språk och folkminnen

4 vastausta artikkeliin Institutet för språk och folkminnen

1. Valter Jauhiainen sanoo:

   7.5.2015 10.47

   75000 tuhatta sannaa suomenmurretta tornionlaaksossa suomenkielen 400 000 tuhannesta sanasta asettaa kyllä lukijan tilanteeseen että on laaja tulkinta kielen definiitioksi (määritelmäksi).
   Suomessa on paljon suomenruotsia puhuvia joka sinänsä on ruotsinkielen murre mutta siellä on vain kaksi kieltä suomi ja ruotsi.Ei tarvitse tulkita mitään.Sama tilanne Ruotsissa pannee suurruotsalaiset käymään sukupolvien sotaa murteesta.
   Ja sitten jos olisi tehty yhteistyöta niin täälläkin olisi ne kaikki suomenkielen edut koulutus,kirjat (enemmän kuin 50 kpl meänkieltä) siis koko kirjallisuus ja laajalti työelämässä käytettävä kieli ja meänkielen murre voisi paremmin siitä.
   Walter Jauhiainen
2. Hannu Töyrylä sanoo:

   7.5.2015 11.50

   Suomenruotsia ei pidetä eri kielenä, mutta kyllä käytännössä kirjoitettukin kieli eroaa selvästi Ruotsissa käytetystä. Ruotsissa kieli on kehittynyt omia teitään eikä suomenruotsi ole juurikaan sitä seurannut. Sen lisäksi vielä suomen vaikutus ja virallisen termistön erot. Voi sanoa että käytännössä Suomessa on oma standardi kirjoitetulle ruotsille, vaikka sen nimenä on vain ruotsi.

   Kielistatuksesta kiisteleminen ei ole kovin hedelmällistä, käytännössä esiintyy eri kielenmuotoja. Itse suomenruotsia oppineena (kouluruotsin lisäksi puhuin ruotsia kotona kymmenisen vuotta) koen ruotsinruotsin vieraaksi kieleksi jota pitää erikseen opetella.
3. Hannu Töyrylä sanoo:

   7.5.2015 12.14

   Eikö yhteistyötä voisi tehdä jotenkin tasapuoliselta, vastavuoroiselta pohjalta lähtien. Meänkielen ja meänkielisten tilanne ja ongelmat tarvitsevat myös erillistä huomiota, omia ratkaisuita.

   Ei riitä se että pannaan lapset opettelemaan suomen kirjakieltä. Myös elävä puhekieli pitää saada pysymään hengissä. Pelkkä kirjoista opittu suomi jäisi käytännössä vieraaksi kieleksi, joka ei suomalaistenkaan korvissa kuulosta luonnolliselta.

   Vanhemman väen osalta taas ei voi ajatella että heidät koulutettaisiin osaamaan suomen kirjakieltä. Kyllä me suomalaiset tiedämme, kun vähän ajattelemme, että meiltäkin on mennyt vuosikausia koulussa se oppia.

   Yhteistyö on hyvä sana nostaa esille, mutta eipä tässä keskustelussa kuullut kommentit oikein houkuttele yhteistyöhön.
4. Valter Jauhiainen sanoo:

   7.5.2015 18.12

   Minä en halua muuttaa historiata.Sehän on varsin vaikeaa mutta kieliyhteistyötä voi tehdä kuitenkin tulevaisuudessa kaikki osapuolet jos sitä haluaa tehdä sensijaan että puhuu yhteistyöstä.Sitä täytyy myös konkretisoida.Ja että se tehdään tasapuolisesti osapuolten kesken.
   Walter Jauhiainen

Kommentointi on suljettu.