Erik Kuoksu är född i Jukkasjärvi 1978. Han är socionom och etnolog och har sedan 1998 skrivit böcker och artiklar om släkter och släktgrupperingar i Tornedalen och Torne lappmark. De viktigaste av dessa är ”Birkarlssläkter från Övre Tornedalen 1539-1800” (2008) och ”Birkarlssläkter från Nedre Tornedalen” (2012), som har blivit standardverk för forskning om Tornedalens birkarlssläkter. Han publicerade 2011 novellsamlingen ”Autio och andra berättelser från Torne lappmark” på eget förlag.
Erik Kuoksu arbetar som socialförsäkringstjänsteman. Han bor på landsbygden utanför Göteborg, men tillbringar sommarsemestrarna i Jukkasjärvi. Han tilldelades 2010 STR-T:s kulturstipendium för sin forskning och sitt författarskap.
Kuoksun Erkki oon syntyny Jukkasjärvessä 1978. Se oon sosionoomi ja etnolooki ja se oon vuesta 1998 kirjottannu kirjoja ja artikkeliä suvuista ja sukuroikista Tornionlaaksossa ja Tornion Lapinmaassa. Tärkeimät näistä oon ”Birkarlssläkter från Övre Tornedalen 1539-1800” (2008) och ”Birkarlssläkter från Nedre Tornedalen” (2012), joista oon tullu Torniolaakson pirkkamiessukujen tutkimusten stantarttiteoksia. Se julkasi 2011 nuvellikokoelman ”Autio och andra berättelser från Torne lappmark” (Oma kostanus).
Kuoksun Erkki oon töissä sosiaalivakkuutusvirkamiehenä. Se assuu maaseu’ula Jöötteporin ulkopuoela, vaikka viettää kesäsemestit Jukkasjärvessä. Sille annethiin 2010 STR-T:n kulttuuripalkinto hänen tutkimuksten ja kirjalisuuen ansiosta.
Erik Kuoksu: 1. Amundsen
2. Mie en taia puhua vain omasta puolesta jos mie sanon, ette se tullee sokkina ko sitä koko elämän ikänsä oon luulu olevansa Scotti – ja yhtäkkiä – keskelä elämää – kattoo peihliin ja oivaltaa olevansa Amundsen.Tunne, ette oon aina likempänä maan nappaa ko paikkaa jossa justhiinsa sattuu olheen , se tunne oon sitte villiä – aivan erilainen niitä tuntheita ja tunnelmia, johin sitä oon tottunu samala laila ko olema tottunheet nousheen ylös, syöhmään fruukostin ja menheen töihin – nämät arkielämän joskus aivan näkymättömät, joskus äkiliset metamorfoosit: kullasta hopehaaan ja sitte – lekerinki lekerinkin pääle – päivä ruostheesheen.
Meänkielennös: Bengt Pohjanen