Bengt Pohjanen, Molotohvin leipäkori

Molotohvin leipäkori

 

Lyhy nuvelli

Bengt Pohjanen

Mie seisoin kartanolla ja kattoin ko taihvaala tuli kommeita hopeanfärisiä konheita. Mie laukoin sisäle ja huusin äitile, ette tulla kathoon.
Äiti sano, ette höpötät!
Konheet katosit pohjosheen päin.
Kalla tuli illala meile. Sillä oli ottassa kaaspintaa ja se istu ovenviehreiselle toolile ja sano, ette sattu othaan sirpalheita ko hään ajo hevosella Pajalan kirkole käsin. Pommia oli puonu Laestadiuksen hauale, koulun jymnastiikisalhiin, yks traktori oli lentäny ilhmaan ja saha oli palanu. Telefoonilangat olit poikki.
Äiti kysy mikä hoito sielä oli ollu.
Kalla sano, ette Neuvostoliitto oli tyhjentänny Molotohvin leipäkorin Pajahlaan 21. helmikuuta, Laestadiuksen kuolinpäivän kunniaksi, ja ko Waaran Hiltinki Kaartisesta oli Sallassa sotimassa.
Mie aloin itkheen, mutta mamma otti minut sylhiin ja sano, ette älä, poikariepu, pölkää!
Jos net tuleva huomenaki met menemä sauhnaan piihloon.

Kategoria(t): Shot stories/Jutut. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin Bengt Pohjanen, Molotohvin leipäkori

  1. Lars Lasmpinen sanoo:

    Mie olin korttelissa joskus 50-luvula Fia Larssonin Rum för resande , Pajalassa.
    Fiiala oli hautakivikappalheita krypissä, ja selitti mulle ette net olit miehensä haualta.
    Se mainittu pommi oli vissiin osittain lauenu juuri hautuusman likele.

    Tämä sama Fia se sano mulle ette ”Kyllä tämä poikariepu kyllä freistaa”, ko mie freistasin myä hänele pöytölampun jossa oli särmi vähäsen rikki, ja mie ehotan ette kyllä sen mennee korjata teipilä.

  2. Tyssen Fiian Rum för resande oli meile nuorile poile unelman paikka. Ko sais jää’ä yöksi sinne ja piiain löytää jonku kaverin… niin sielä mieki olin kerran, piti aamula mennä Pallastunturille ja löysimäki tyttäriä… Joo, Larsi-rukka, kyllä poika-riepu meinasi ja piiain freistasi mutta ei veikkosen henki…siihen se jäi sillä kertaa Tyssen Fiian Rum för resande-hoito…

    • Lars Lampinen sanoo:

      No mulla kyllä oli titenki oma huone sielä, mutta kyllä mie kuulin sitä ja tätä seinitten läpi. Muistan kyllä ette sielä joskus oli poikaklossia ja muitaki. Tyssen RUM FÖR RESANDE hään oli aivan Pajalan sentraalissa ja minusta aika rauhalinen asumapaikka. Asuin siinä yhen vuoen kouluakäyessä Voi voi niitä hauskoja aikoja.

Kommentointi on suljettu.