Aihearkisto: Ylheinen

Adam ”Aatu” Huuva, Elina Söderström, Hanna Kanto ja Bengt Pohjanen juttelit tiistaina telttareisula Rajala rajasta. Tiiman juttelusta tullee Sisuradihoon 2.4.2016. Rajatuuli oli terävä mutta henki lämmin.   Vas. Elina Söderström, Hanna Kanto, Adam ”Aatu” Huuva ja Bengt Pohjanen. Kuva: Tuntematon … Lue loppuun →

Bengt Pohjasen puhe ensimäisenä ”Meänkielen päivän” päivänä 27.2.2016. 1. Meänkieli – oma kieli henkilökohtasia muistelmia matkasta   Näin se alko Siittä oon nyt rapeat kolmekymmentäviis vuotta aikaa ko meänkielestä alethiin puhhuun. Silloin ei vielä ollu meänkieltä. Silloin puhuthiin tornionlaakson suomesta … Lue loppuun →

Raatiu Väylänranta alottaa jouluaijaan prukrammit keskiviikkona 16 tesämperiä. Lähätämmä monenlaista joulutarinaa eri kielilä, eniten kuiten meänkielelä. Aikataulun mennee hakea seuraavasta länkistä ja se jellaa 16 tesämperiä alkaen. Raatiu väylänrannan ohjelmat 16.12.2015 alkaen Aijaat oon Ruottin aikaa. Jouluohjelmat oon merkitty keltasella. 21 … Lue loppuun →

För tio år sedan skrev jag en krönika (Haparandabladet 14.12.2015). Om kvänerna. Jag har inte behövt revidera den. Kvänerna  Är vi kväner, vi strandfinnar? Det enda rätta svaret är nej. Kvänerna finns inte kvar, inte som folkgrupp i alla fall. … Lue loppuun →

Joulukuussa 2015 mie kirjotin tämmösen pakinan Haaparannanlehessä. En ole tarvinu tätä muuttaa. Kväänit  Olemakos met meänmaalaiset kvääniä? Oikea vastaus: emmä ainaskhaan! Vanhoita kvääniä ei ennää ole olemassa. Net tappo mustarutto (=digerdöden) ja pyhä Birgitta. Meän esivanheemat oon tulheet Karjalasta, Savosta, … Lue loppuun →

Jalon maan ruusu Ruottinkielinen: Kristallen den fina Kristalli niin jalo ko aurinkon valo, ko tähtinen taivas ja kuu. Mie tyttären löysin niin siveän jalon, sen tyttären halvan, en muun. Sie arhmaani ja rakhain kukka, voi jos met saisima yhtheen tulla … Lue loppuun →

 Meänkieli – oma kieli Henkilökohtasia muistelmia matkasta   Näin se alko Siittä oon nyt rapeat kolmekymmentä vuotta aikaa ko meänkielestä alethiin puhhuun. Silloin ei vielä ollu meänkieltä. Silloin puhuthiin tornionlaakson suomesta ja meän kielestä (kirjotettu erihleen).      27. helmikuuta 1988 … Lue loppuun →

Runoilijan valitus Sonetti Shakespearin innottamanna Voi miksis minun runo tyhjää jauhaa! Se jankkaa aina runomittaa sammaa, vain yhen sortin säveltä se jammaa, ja sanojaki samoja vain pauhaa. Niin miksis yhtä sammaa priimustelen? Ja pännää tylsytänki tähhään roskhaan, ko mikhään sana … Lue loppuun →

Shakespearen sonetti II Ko sinun jätän, älä kauon kaipaa, sen kauemin ko kirkon kellon soitto, mie jätän maan ja vaivan, pelkkä voitto, ko pääsen pakhoon tätä raakaa aikaa. Jos tätä silmäät, muista silloin aina: sen kirjottaja oli rakas sulle, sie yhtä … Lue loppuun →

Nadežda Vasiljeva on petroskoilainen kirjailija, jolta on ilmestynyt kaksitoista kirjaa aikuisille ja nuorille. Hänen kertomuksiaan ja novellejaan on julkaistu aikakauslehdissä ja yhteiskokoelmissa Saksassa, Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Nadežda Vasiljevan teoksia on huomioitu kotimaisilla ja kansainvälisillä kirjallisuuspalkinnoilla.  Siinain vuorten itku – … Lue loppuun →