Jos saisin luvan kertoa
Jos saisin luvan kertoa
mie ensin huuahtasin ette
villimässä kirjailian mielikuvituksessa
en olis saattanu kuvitella
ette nämät novellit ja tarinat
Rajan kolmanesta kamarista
tulisit kirjapainosta Puolasta
samana päivänä ko Ukrainan sota puhkesi.
Jos saisin luvan kertoa
mie kertosin Putinin esikuvasta
ja sen aatheen veljestä – Stalinista-
kunka se 30. marraskuuta 1939
anto määräyksen Mainilan laukaksesta
ja mie kertosin Helgestä, joka
seittemäntoista ikäsennä lähti Salhaan
puolusthaan meän vaphautta,
ja Hildingistä, joka pyhkäsi sinne kans.
Jos saisin luvan – mitä en saa-
mie kertosin kunka sylki lensi
niitten naahmaan ko tulit kotia.
Jos saisin luvan kertoa – mitä en saa-
mie kertosin ylistyksistä
Putinin esikuvale Stalinille,
mie kertosin Kaalamaan muistomerkistä
ja Ruottin vaikenimiskulttuurista.
Jos saisin luvan kysyä – mie kysysin:
”Mihinkäs katosi 23. elokuuta –
komunismin ja kansalispolsevismin uhrien
muistopiävä?”
Jos saisin luvan nuistuttaa teitä –
mie pyytäsin teitä muisthaan
päivää ko Ribbentrop Moskovassa
tunsi aatheen kaveruutta.
Olen kertonu Alice Eriksson Kallasta,
tet että kuunelhet,
Helgestä ja Hidingistä,
vaikka tiän, etten saa.
Niin sano valtionpäiväpolitiikko
Kirunasta ja raatiureportteri
Ruottin riikiraatiosta.
Nyt tet oletta vihapäissä.
Dé lagoma ti å!
Niinku ylikainulainen sanoo.
Bengt Pohjanen