Neural-stylen tyylimallin ei tarvitse olla taideteos. Tässä kokeilussa otan tyylimalliksi palan topografikarttaa ja sovellan sitä valokuviin, kaupunkinäkymiin ja henkilökuvaan.
(lähde: https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta)
Ensimmäinen välitulos 100 iteraation jälkeen näyttää lähinnä karttakuvan väännökseltä. Sisältökuvan rakennusta ei vielä näy. Mutta aika pian sekin alkaa hahmottua, kartan viivat ja pisteet löytävät paikkansa ja taipuvat talon hahmoon. Ja kunhan kuva alkaa ottaa talon muodon, saattaa sen löytää myös ensimmäistä kuvaa katsomalla.
Lopullinen kuva näyttää tältä. Riihimäen vanha Pohjoinen koulu on tässä piirtynyt yksinomaan topografikartan elementeistä, ja toisaalta kuvassa on vahvasti käsintehdyn piirroksen tuntua.
Katsotaan sitten katunäkymää. Nyt olen skaalannut tyylikuvan pienemmäksi jolla saadaan kuvaan enemmän yksityiskohtia mukaan.
Ensimmäinen kuva on taaskin täynnä topografikartan piirteitä outoon muotoon väännettynä. Katunäkymä on jo nähtävissä, mutta vain jos tietää mitä etsiä.
Ja pianhan se katunäkymä on jo selvästi nähtävissä.
Tässä sitten on suurinpiirtein lopullinen näkymä, joka ei enää juuri muutu vaikka käsittelyä jatkaisi pitempäänkin. Kuvassa on käsinpiirretyn tuntua, kun katsoo vaikka oikealla olevan seuraavan talon ikkunoita.
Samaa voidaan sitten kokeilla myös muotokuvaan:
becomes 
Kun tyylin painoa pudotetaan sadasta viiteenkymmeneen ja edelleen kymmeneen, topografikartan piirteet alkavat sumentua, samalla kun kuvan olemus jotenkin säilyy, jotenkin muuttuu.
