Sokko erakko
Mulla ei ole ystäviä; minun ystävät oon minun aistin kyvyt.
Mulla ei ole viholisia; minun viholinen oon kulun päälä oleva mieli.
Mulla ei ole liittolaisia; keppi, joka ohjaa minun askelheita, oon minun liittolainen.
Mulla ei ole kumppania; meri oon minun kumppani.
Mulla ei ole lauluja; mie kuuntelen mettän lintuja.
Mulla ei ole tarinoita; tuuli ja sae viskutteleva mulle.
Mulla ei ole kirjoja; minun muistot oon minun kirjat.
Mulla ei ole kilpailuja; minun kilpailu oon elämä.
Mulla ei ole äitiä; minun äiti oon taimet ja virrat, jokka tukeva minua.
Mulla ei ole issää; luola, joka minua suojaa, oon minun isä.
Mulla ei ole opettaijaa, ei opetuslapsia; mie olen itte molempia.
Mie en tinkaa kenhenkhään kans; mie ko harvoin puhun.
Mie en sairastu; ainua tosi vaiva oon eppäily.
Mie en kethään rukkoile; minun usko oon se mitä tiän.
Enklanninkielestä: Bengt Pohjanen