Ponsilaiset
Mie istuin kerran saunassa kirjailiaillan jälkhiin Oulussa. Laarila istu mies ja kyseli mistä päin mie olen. Mie sanoin, ette Ruottin Tornionlaaksosta. Se sano, ette jaa, tethään oletta niitä helvetin lapsia. Mie sanoin, ette mie luulin Jumalalla olevan vain yks poika, mutta taitaa olla kaks. Se sano, ette hään oon SRK-lainen. Mie kysyin mikä se semmonen akronyymi oon. Se sano, ette Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Jaa, mie sanoin, niitä ponsilaisia. Tethään 30-luvula lähätittä ponsia kaikile lestaatialaisile, ette koko Tornionlaakso oli tuomittu helvetin peräseinäle polttopuiksi.
Nyt tämä ponsialisuus oon leviny Meänmaahan, Lannanmaale ja Kveenimaale. Ponsi tullee, ponsia lentää, ponsia jaethaan.
Mie johin vuona 1970 kesäkirkkoa nuorten kans. Kihlankissa lensi ponsi, se oli Taalinan allekirjottama ja met emmä saahneet laulaa virsiä Kihlankisasa. Taalina ei niistä tykäny.
Sattajärvessä olit isotseurat 1978 siinä Petäjäniemen talon karkealla. Sielä sain ponnen ja viskathiin ulos. Yks niistä Sattajärven ponsilaisista, politiikko, lestaatialianen, tuli viimi kesänä minun tykö Pajalan markkinoile ja sano ko näki kirjat, ette paljon olet saanu aikhaan. Mie sanoin, ette kiitos teile ko annoitta ponnen 1978, pääsin teistä. Se lähti laukhoon, sölkä köykyssä meni, vissiin ponnen maile.
Nyt ponsia jaethaan villisti. Mie menin äsken ja ilomotin Luulajan Tornedalsgilletin kotisivula, ette oon tulllu uusi meänkielinen Meänmaa-avisi, numero 3-23. Tuli puhheenjohtajalta ponsi. Tänne ei saa panna! Pääsin vaphaaksi Luulajan ponsialisista. Hellurei!
Haaparannala ei niinkhään ole ponsilaisia. Mataringissa joku entinen Taalinan kannattaja. Svansteinissa oon. Juoksenkissa ainaki yks. Pajalassa, ette vilisee ja Korpilompolossa ja kylissä oon paljon. Kaunisvaarassa ja Lannanmaassa. Hyi takasi! Ponsialisuus leviää. Koskhaan se helvetti oon täynä?
Kälmit ponsilaiset sanova, ette siehään olet itte tahtonu pontta. Met siivot sen sulle annoima. Hellurei!